Valkoinen Huone
Astun sun huoneeseen
Hohtavan valkoiseen
Nyt pöydällä kuvas nään
Käännän sen pois hiljaisuuteen
Katseesi vangitsi
Vangitsit itsesi
Luulin auttavani
Luulin että siihen riittäisi
Nyt en, en, en voi, en voi sua koskaan unohtaa
Tuijotan kiveä
Kosketan niin kylmää
Se kantaa sun nimeä
Sen itse siihen kaiversin
Sormin verisin
Nyt en, en, en voi, en voi sua koskaan unohtaa
Sala Blanca
Entro en tu habitación
Tan brillantemente blanca
Ahora veo tu foto en la mesa
La giro hacia el silencio
Tu mirada me atrapó
Te atrapaste a ti misma
Pensé que te estaba ayudando
Pensé que eso sería suficiente
Ahora no, no, no puedo, no puedo olvidarte nunca
Contemplo la piedra
Toco algo tan frío
Lleva tu nombre
Lo grabé yo misma
Con dedos ensangrentados
Ahora no, no, no puedo, no puedo olvidarte nunca