Sokea Liha
Takana rauniot poltetun maan
viimeinenkin eteeni kaatuu
katso kasvoja silpoutuneita
silmät sokeat kiinni painuu
viattomat vakavana
uskoo loppuunsa
miksi surmatyö hänelle suotiin
joka uskoo harhaluotiin
Lampaat kyyneliinsä hukkuu
sortuu sokea liha
lampaat kyyneliinsä hukkuu
rautaan kaatuu sokea liha
Hetken liha on voimaa
irstaasti ruhjotaan häpeään
pirstoen raivaa railoa pahan
sula lyijy sylkenään
Annat kaiken
kunhan saat vain kostaa
et ole sen arvoinen
kunniaa ei voi ostaa
Carne Ciega
Takana ruinas de la tierra quemada
cada último rastro cae ante mí
mira rostros desfigurados
ojos ciegos se cierran
inocentes seriamente
creen hasta el final
¿por qué se le permitió el acto mortal
a aquel que cree en balas perdidas?
Las ovejas se ahogan en sus lágrimas
la carne ciega se derrumba
las ovejas se ahogan en sus lágrimas
cae en el hierro la carne ciega
La carne es fuerza por un momento
se despedaza lascivamente en la vergüenza
abriendo paso a la maldad
escupiendo plomo derretido
Das todo
siempre y cuando obtengas venganza
no vales la pena
la dignidad no se puede comprar