Pahan Tuoma
Hirtettynä hirsipuussa
Polttavassa auringossa
Siihen naula hakataan
Nahka naulan sakaraan
Kipu repii hengen usvaan
Murheen tyhjän lopettaa tuskaan
Sairahat saarnatuolissaan
Sortajaansa kumartaa
Riistä sielu ruumihista
Pahantuoman tunkiosta
Kanna uneen ikuiseen
Laske hiljaa tyhjyyteen
El Mal Traído
Ahorcado en el cadalso
Bajo el ardiente sol
Un clavo es clavado
Cuero en la punta del clavo
El dolor desgarra el alma en la neblina
La tristeza vacía termina en agonía
Los enfermos en sus púlpitos
Se inclinan ante su opresor
Arranca el alma del cuerpo
Del fango del mal traído
Llévala al sueño eterno
Desciende suavemente al vacío