Toulambe laulaa
Tata yoeh tata yota yo eh tata yoeh
Toulambe laulaa ja hymyilee
Hän on kohdannut valkoisen miehen, ystävän ja vihollisen
joka hänelle lahjaksi antaa sivilisaation avaimen
Tata yoeh...
Toulambe laulaa ja hymyilee
Hän ei häpeä alastomuuttaan, hän ei odota pelastajaa
Ei kukaan voi hänelle opettaa elämää parempaa
Me keksimme lasin ja teräksen, me lensimme avaruuteen
Me loimme ikuisen nuoruuden ja ihmisen ahdistuneen
Tata yoeh...
Toulambe laulaa ja hymyilen
Läpi kameran linnsin mä tuijottelen esi-isien maailmaa
Geeneihini koodattuna on palanen eurooppalaista valloittajaa
Minä tunkeudun kyliin ja kaupunkeihin, sukellan viidakon syövereihin,
pengon ja nuuskin mut ymmärrä en että juurettomuuttani vain pakenen
Tata yoeh...
Toulambe canta
Tata yoeh tata yota yo eh tata yoeh
Toulambe canta y sonríe
Se ha encontrado con un hombre blanco, amigo y enemigo
que le regala la llave de la civilización
Tata yoeh...
Toulambe canta y sonríe
No se avergüenza de su desnudez, no espera un salvador
Nadie puede enseñarle una vida mejor
Inventamos el vidrio y el acero, volamos al espacio
Creamos la eterna juventud y al ser humano angustiado
Tata yoeh...
Toulambe canta y sonrío
A través de la lente de la cámara observo el mundo de los antepasados
En mis genes está codificada una parte del conquistador europeo
Me adentro en pueblos y ciudades, buceo en las profundidades de la selva,
revuelvo y husmeo pero no entiendo que solo estoy huyendo de mi falta de raíces
Tata yoeh...