395px

Te llaman

Anna Eriksson

Ne kutsuvat sua

Sä tulit kotiin vasta aamulla
Hiivit hiljaa eteiseen
Hän ehti monesti jo soitella
Viestin jätti tytölleen
Sä kyllä näytellä voit nukkuvaa
Kun hän puolees kääntyy hapuillen
Mut sitä peitellä sä turhaan saat
Että kyydin otit vapauteen

Hän kyllä tietää sun salaisuuden
Hän kyllä tietää, et kai sä luule
Että nauhaanne alkuun sä saat

refrain:
Ahaa ahaa, ne kutsuvat sua jo
Ahaa ahaa, ne jättivät merkin
Ahaa ahaa, ne tahtovat sua jo
Ahaa ahaa, ja äänesi herkin
Kuiskaa nimeä toisen jo

Kun hänen silmänsä on auenneet
Ne katsoo sinuun, vieraaseen
On sydämestä auki revenneet
Joet kylmät karanneet
Se mikä oli, aina ollut on
Se siirtyy teissä edelleen
Se joka meni, aina mennyt on
Se nousemaan saa jaloilleen

Ne jotka jäävät, ne tietävät kyllä
Salaisuuden valheiden yllä
Kun nauhaa ei alkuun vain saa

refrain

Te llaman

Llegaste a casa recién en la mañana
Te deslizaste silenciosamente hacia el vestíbulo
Él ya había llamado varias veces
Dejó un mensaje para su chica
Puedes fingir que estás dormido
Cuando él se acerca a ti buscando
Pero no puedes ocultar en vano
Que tomaste un paseo hacia la libertad

Él conoce tu secreto
Él sabe que probablemente piensas
Que puedes rebobinar al principio de su cinta

Estribillo:
Ajá ajá, te están llamando
Ajá ajá, dejaron una señal
Ajá ajá, te quieren
Ajá ajá, y tu voz más suave
Susurra el nombre de otro

Cuando sus ojos se abren
Te miran, como a un extraño
Los ríos fríos han escapado
De un corazón abierto y desgarrado
Lo que era, siempre ha sido
Se traslada a través de ustedes
Lo que se fue, siempre se ha ido
Pero se levanta de nuevo

Los que se quedan, saben bien
El secreto sobre las mentiras
Cuando la cinta no se rebobina

Estribillo

Escrita por: