Antaudun
Rahat karkaa käsistä, nimet hukkuu mielestä.
Nyt mä koitan keksiä, miksi sinuun rakastuin.
Kun arki ajaa tankilla keittiöön kovat piipussa.
Etsin jotain valkoista, jota voisin heiluttaa.
Antaudun, antaudun.
Muu saa mennä, mutta minä pidän sun.
Antaudun.
Nuoruus lakkaa huomenna, tänään taikka torstaina.
Enkä jaksa tanssia enää aamukuudelta.
Kun loppu tulee lopulta olkkariin karmit kaulassa.
Me mennään hetki piilosta, kunnes se löytää mun.
Antaudun, antaudun.
Muu saa mennä, mutta minä pidän sun.
Antaudun, antaudun.
Muu saa mennä, mutta minä pidän sun.
Näin käy täällä meille armon luusereille.
Ei voi kun laulaa kimpassa.
Paremman puutteessa.
Antaudun, antaudun.
Muu saa mennä, mutta minä pidän sun.
Rendirse
La tranquilidad se escapa de las manos, los nombres se pierden de la mente.
Ahora intento descubrir por qué me enamoré de ti.
Cuando la rutina conduce al tanque de la cocina con fuerza.
Busco algo blanco que pueda agitar.
Rendirse, rendirse.
Todo puede irse, pero yo me quedo contigo.
Rendirse.
La juventud termina mañana, hoy o el jueves.
Y no tengo energía para bailar a las seis de la mañana.
Cuando todo llega finalmente a la sala con los marcos en el cuello.
Nos escondemos un momento, hasta que me encuentre.
Rendirse, rendirse.
Todo puede irse, pero yo me quedo contigo.
Rendirse, rendirse.
Todo puede irse, pero yo me quedo contigo.
Así nos va a nosotros, los perdedores con gracia.
Solo podemos cantar juntos.
Por falta de algo mejor.
Rendirse, rendirse.
Todo puede irse, pero yo me quedo contigo.