Onnellinen
Meen, minne mun mentävä on
Eteen avautuu tuntematon
Pääsin jo yli sen,
Painavan eilisen
Siirsin kallioita,
Mursin muurit,
Koska tiesin, että täytyy
Kielsin kohtaloita,
Poistin pilvet tieltä,
Jotta valo löytyy
Oon vihdoinkin onnellinen
Varjoon, enää mä kurkota en
Taakseni talvi jää
Voin elää, hengittää
Siirsin kallioita,
Mursin muurit,
Koska tiesin, että täytyy
Kielsin kohtaloita,
Poistin pilvet tieltä,
Jotta valo löytyy
Kaikkeni mä annoin,
Itselleni vannoin
Taakkaa jota kannoin,
Mä en raahaa enää koskaan
Kuljin umpikujaa,
Miettimättä lujaa,
Kunnes päätin,
Etten nojaa siihen,
Mikä sortuu niskaan
Siirsin kallioita,
Mursin muurit,
Koska tiesin, että täytyy
Kielsin kohtaloita,
Poistin pilvet tieltä,
Jotta valo löytyy
Feliz
Voy a donde debo ir
Se abre ante mí lo desconocido
Ya dejé atrás
El pesado ayer
Moví rocas,
Derribé muros,
Porque sabía que tenía que hacerlo
Negué destinos,
Quité las nubes del camino,
Para encontrar la luz
Finalmente soy feliz
No me extiendo más en la sombra
El invierno queda atrás
Puedo vivir, respirar
Moví rocas,
Derribé muros,
Porque sabía que tenía que hacerlo
Negué destinos,
Quité las nubes del camino,
Para encontrar la luz
Di todo de mí,
Me prometí a mí mismo
La carga que llevaba,
Ya no la arrastraré nunca más
Caminé por callejones sin salida,
Sin pensar con fuerza,
Hasta que decidí
No apoyarme en lo que se derrumba sobre mi espalda
Moví rocas,
Derribé muros,
Porque sabía que tenía que hacerlo
Negué destinos,
Quité las nubes del camino,
Para encontrar la luz