Maailman Viimeinen Yö
Yössä oli laulu
Tuulen vihlova ujellus
Valittava itku
Kuolevan maan
Ikivanha
Maailmojen takainen
Tuuli tuli yöstä
Kuin näkymätön ruoska
Pyyhki katuja
Metsiä ja soita
Raastoi kupeita
Äiti Maan
Vasaroi lakkaamatta
Vasten kasvojaan
Tuli satoi taivaista
Kuolleen kaupungin raunioille
Ja ruumispinot
Liekehtivät
Lailla soihtujen
Maailman viimeisessä yössä
Ja tänä yönä ruton kuninkaan hovissa
Syödään, juodaan ja naidaan
Tämä on uuden Jumalan
Ensimmäinen ehtoollinen
Lihaa, verta ja spermaa
Sinun loppusi on minun alkuni
Tämä on maailman viimeinen yö
Minun ensimmäiseni
La Última Noche del Mundo
En la noche había una canción
El aullido cortante del viento
Lamentos y llantos
De la tierra moribunda
Anciano
De más allá de los mundos
El viento llegó de la noche
Como un látigo invisible
Barría calles
Bosques y pantanos
Desgarraba costados
De la Madre Tierra
Martillaba sin descanso
Contra sus rostros
Fuego llovía del cielo
Sobre las ruinas de la ciudad muerta
Y las pilas de cadáveres
Ardían
Como antorchas
En la última noche del mundo
Y esta noche en la corte del rey de la peste
Se come, se bebe y se fornica
Esta es la primera comunión
Del nuevo Dios
Carne, sangre y esperma
Tu fin es mi principio
Esta es la última noche del mundo
Mi primera