Nahkatakkinen Tyttö
Hän tulee vastaan ei-mitään ilmein.
Nuori elämänsä on kahlittu vaunuihin.
On vainuissa lapsi, taas sataa lunta.
On tähdet yksin rooleissaan,
kun hän työntää lastenvaunujaan.
Ja kulkee ilman saattajaa.
Hän on ollut joskus nuori nainen.
Käyttänyt aineita spiidistä tinneriin.
Maanantai aamu on yhtä tuskaa.
Näin eilisen muistot vierellään, hän herännyt
tuntien kipeää. Yksin jäämisen tuntemisen häpeää.
Chorus:
Hän on nahkatakkinen tyttö.
Sama tyttö on nähnyt helvetin.
Nahkatakkinen tyttö.
Se sama tyttö on uskonut ihmisiin.
Chorus repeat
Hän tulee vastaan ei-mitään ilmein.
Tulee ei mistään ja päätyy ei mihinkään.
Tietäen on jossain yksinäiset, jotka nuoruuden leikeistä
luopuen paljon saivat vain yksinään kantaen, palapeliä
virheistä liitelleen.
On tyhjenyt estraadimme, on ihmiset jättäneet narikantyhjilleen.
Takahuoneessa on vain pieni nainen, joka levinneet
maskarat kasvoillaa ja pudostaan päätänsä pahoillaan.
Ja show vain jatkaa kulkuaan.
Chorus x 4
Chica de Chaqueta de Cuero
Ella viene sin expresión alguna.
Su juventud está encadenada a los carros.
En los olores hay un niño, de nuevo nieva.
Las estrellas solas en sus roles,
cuando empuja su cochecito.
Y camina sin acompañante.
Ella fue alguna vez una joven mujer.
Usó sustancias de speed a thinner.
El lunes por la mañana es un dolor.
Así, con los recuerdos de ayer a su lado, despierta
sintiendo dolor. La vergüenza de quedarse sola.
Coro:
Ella es la chica de chaqueta de cuero.
La misma chica que ha visto el infierno.
Chica de chaqueta de cuero.
Esa misma chica que creyó en la gente.
Repetición del coro
Ella viene sin expresión alguna.
Viene de la nada y termina en la nada.
Sabiendo que hay algunos solitarios, que renunciaron a los juegos de juventud
obteniendo mucho solo, llevando solos un rompecabezas
volando sobre los errores.
Nuestro escenario se ha vaciado, la gente ha dejado sus abrigos en el guardarropa.
En el camerino solo hay una pequeña mujer, con sus máscaras corridas
y lamentando su caída. Y el espectáculo sigue su curso.
Coro x 4