Katujen JäTtäMäT JäLjet
(Iso-H)
Koti mut aina piti kiinni leivässä,
eikä koskaan tarvinnu käydä putkassa selviämässä.
Eikä virastossa asioita selvittämässä,
ja onneksi meitsi ei hillunu steissillä vaan idässä.
Mun oli tehtävä mitä mun oli tehtävä,
virheet korjattava tai kokonaan estettävä.
Paljon kestettävää, ja pidettävä frendit lähellä,
mut viholliset viel lähempänä siedettävää.
Ja rahat jostain mun oli revittävä,
mut nyt mä teen mielummin jotain meitsiä kehittävää.
Mieltä ylentävää, päätä selventävää,
huolia keventävää, mun elämää järjestävää.
Ja jos samalla vielä saisi seteleitä sileitä,
haa mun pipsit olis silloin meitsistä ylpeitä.
Must ei oo tullu seuraaja vaan edelläkävijä,
kaikki kaikessa nyt hiphop on mun koko elämä.
Kerto:
Katujen jättämät jäljet on syviä,
muistot säilyviä, oli ne sitten pahoja tai hyviä.
En voi muuttaa valintoja tehtyjä,
mut nykyään meitsit säätää pelkästään biisejä, joo.
Katujen jättämät jäljet on syviä,
muistot säilyviä, oli ne sitten pahoja tai hyviä.
En voi muuttaa valintoja tehtyjä,
mut nykyään meitsit viilaa pelkästään levyjä, joo.
(Elastinen)
Paljon tehnyt ja nähnyt oon hoitanu mun hommat huolella,
ollut jengi mua vastaan mut myös mun puolella.
Mä muistan kun kakarana mä menin massan mukana,
mä muistan tilanteet tukalat nyt ne ajat on takana.
Kantapään kautt' on jääny opetukset kaaliin,
tullu tutuks huligaanit, vandaalit ja jälki spraymaalin.
Vaik oli valinnan varaa katuminen ei auta,
tähän hetkeen on päästy vain niiden hetkien kautta.
Nyt on uudet kuviot, tehdään biisei jotka rautaa,
paljasjalkaiset stadilaiset meitsit on kehdost hautaan.
Usein lähtökohtia ja tuloksii niin meitsi kertaa,
oon sen oppinu etten kaiva nenästäni verta.
Mutta juokseminenkaan ei tuota tulosta,
muistot on kestävii tavallaan kun arpikudosta.
Must ei oo tullu seuraaja vaan edelläkävijä,
kaikki kaikessa nyt hiphop on mun koko elämä.
Kerto
(Elastinen)
Meitsi tietää sossun pummit, lähiö slummit,
ja stadin jengit jotka rullaa niinkun hunnit.
Mikä ei tapa karasee ja vahvistaa,
putoot jos et pysy tahdissa. Minä ja Iso-H kahdestaan,
pistetään kuviot uusiks, noustaan lähiöistä huipulle,
oon velkaa stadin kaduille, ne on opettanu paljon mulle.
Huolimatta onko polkus lavea tai kaita,
sun täytyy arvostukses ansaita.
(Iso-H)
Mun oli muitten takii iloista naamaa näytettävä,
kun mun pienempänä oli mutsii sairaalas kattomas käytävä.
Ja viel omat vastaukset mietittävä,
ratkaisut keksittävä, miten järjissään selvitää.
Silti mä tuun kaikesta aina selviytymään,
meitsist ei oo kasvanu luuseri vaan menestyjä.
Must ei oo tullu seuraaja vaan edelläkävijä,
kaikki kaikessa nyt hiphop on mun koko elämä.
Kerto
Huellas Dejadas por las Calles
(Iso-H)
En casa siempre había pan en la mesa,
y nunca tuve que ir a la cárcel para sobrevivir.
Nunca tuve que resolver cosas en la oficina,
y por suerte no me quedaba en la estación, sino en el este.
Tenía que hacer lo que tenía que hacer,
corregir errores o evitarlos por completo.
Mucho que aguantar, y mantener a los amigos cerca,
pero los enemigos aún más cerca, tolerables.
Y tenía que conseguir dinero de alguna manera,
pero ahora prefiero hacer algo que me haga crecer.
Algo que eleve el ánimo, aclare la mente,
alivie preocupaciones, organice mi vida.
Y si al mismo tiempo pudiera conseguir billetes lisos,
mis chicos estarían orgullosos de mí en ese momento.
No he sido un seguidor sino un pionero,
todo en todo, ahora el hip hop es mi vida entera.
Coro:
Las huellas dejadas por las calles son profundas,
los recuerdos perduran, ya sean buenos o malos.
No puedo cambiar las decisiones tomadas,
pero hoy en día solo ajusto canciones, sí.
Las huellas dejadas por las calles son profundas,
los recuerdos perduran, ya sean buenos o malos.
No puedo cambiar las decisiones tomadas,
pero hoy en día solo pulo discos, sí.
(Elastinen)
He hecho mucho y visto, he manejado mis asuntos con cuidado,
he tenido gente en mi contra pero también a mi favor.
Recuerdo cuando de niño seguía a la multitud,
recuerdo situaciones difíciles, esos tiempos han pasado.
He aprendido lecciones a través de la experiencia,
me he familiarizado con los hooligans, vándalos y el rastro de la pintura en aerosol.
Aunque había opciones, lamentarse no ayuda,
se llega a este momento solo a través de esos momentos.
Ahora hay nuevos planes, hacemos canciones de acero,
los nativos de Stadi, nosotros, desde la cuna hasta la tumba.
A menudo repaso los puntos de partida y los resultados,
he aprendido que no debo buscar problemas.
Pero correr tampoco da resultados,
los recuerdos son duraderos de alguna manera, como tejido cicatricial.
No he sido un seguidor sino un pionero,
todo en todo, ahora el hip hop es mi vida entera.
Coro
(Elastinen)
Conozco a los vagabundos de la asistencia social, los barrios marginales,
y las pandillas de Stadi que ruedan como jefes.
Lo que no te mata te fortalece,
te caes si no sigues el ritmo. Iso-H y yo,
reiniciamos los planes, ascendemos desde los barrios hasta la cima,
le debo mucho a las calles de Stadi, me han enseñado mucho.
Independientemente de si tu camino es ancho o estrecho,
deberás ganarte el respeto.
(Iso-H)
Tenía que mostrar una cara feliz por los demás,
cuando de niño iba al hospital a ver a mi madre en el pasillo.
Y aún tengo que pensar en mis propias respuestas,
idear soluciones, cómo mantener la cordura.
Aun así, siempre saldré adelante de todo,
no he crecido como un perdedor sino como un triunfador.
No he sido un seguidor sino un pionero,
todo en todo, ahora el hip hop es mi vida entera.
Coro