KaunisMaa
Joutuu nyt täyden hinnan maksaan
tyhjä kun ei huku koskaan
Kuilun reunalta näkee kauemmaksi kuin muut
Rajat väliltä taivaan ja maan rikkoutuu
Kaksi tietä ikuiseen
vain kaksi tietää minne hävitään
Välissä raja pienoinen kaiken näkee
Toinen tulta kaipaa, toinen lentää siivillään
KaunisMaa voi olla helvetin harhaa
hauta ei meitä palvele koskaan
Jää ei oo maatunut vieläkään
Ei ruusutarhaa, ei jälkeäkään
Enemmän kaipaa kun vaan luovuttaa
Vähemmän kärsii jos valehdella jaksaa
Routainen maa kaipaa sielua vierelleen
Sen saa, ei pahuus lopu sitä anelleen
Tierra Hermosa
Ahora se debe pagar el precio completo
Vacío, nunca se ahoga
Desde el borde del abismo se ve más lejos que los demás
Los límites entre el cielo y la tierra se rompen
Dos caminos hacia lo eterno
Solo dos saben a dónde desaparecer
En medio, una pequeña frontera ve todo
Uno anhela fuego, el otro vuela con sus alas
Tierra Hermosa puede ser una ilusión infernal
La tumba nunca nos servirá
El hielo aún no se ha derretido
No hay jardín de rosas, ni rastro alguno
Se anhela más de lo que se puede rendir
Se sufre menos si se puede mentir
La tierra helada anhela un alma a su lado
La obtiene, la maldad no cesa de pedirla