Sodoman 1 Päivä
Nielen itseni ja muutun toiseksi
hylkään häpeän ja suljen silmäni
katkon siipeni ja astun pimeään
poistan katumuksen ja osaan taas lentää
Aika vääristyy ja hiljaa repeilee
jos sen unohtaa se jää paikalleen
aivot oksentaa taas ajatuksia
jotka rakkautta pitää pilkkanaan
Vääntelehtivänä kasana kun toisiaan taas alistaa
jotkin olennot joita joskus ihmisiksi kutsutaan
kirosanat jumaliksi muuttuvat kun niitä käytetään
aika kostaa huomenna sen minkä riistit siltä pois tänään
Sodoman 1 Día
Me traiciono a mí mismo y me transformo en otro
abandono la vergüenza y cierro los ojos
rompo mis alas y camino hacia la oscuridad
elimino el arrepentimiento y vuelvo a saber volar
El tiempo se distorsiona y se desgarra en silencio
si lo olvidas, se queda en su lugar
el cerebro vomita pensamientos de nuevo
que se burlan del amor
Retorciéndose en un montón mientras se someten mutuamente
ciertos seres a los que a veces se les llama humanos
los insultos se convierten en dioses cuando se usan
el tiempo cobrará venganza mañana por lo que le robaste hoy