Varjoissa
Kuu nousee ylleni, niin synkkänä piirtyvät
Varjot öisen metsän vääristyen nietoksiin
Joulukuun silmissäni surun jäätämissä.
Autiona siintää Lapin tunturit
Horisontissa siniliekkien roihutessa
Valottomina hiljaisessa yössä, kaukana
Takaa metsien.
Varjoissa... Hiljaisuus vallitsee varjoissa...
Lailla erämaan susien vaellan jäiseen
Yksinäisyyteen aina pohjoiselle merelle asti
Yksin pimeydessä, vain talvikuu mustalla
Taivaalla ylläni. Olen yksin ikuinen
Ajattomassa valtakunnassani.
Varjoissa... Hiljaisuus vallitsee varjoissa...
En las sombras
La luna se alza sobre mí, tan sombríos se dibujan
Las sombras del bosque nocturno distorsionándose en montones
En los ojos de diciembre, congelados por la tristeza
Se vislumbra la soledad de las montañas de Laponia
En el horizonte mientras las llamas azules arden
Sin luz en la noche silenciosa, lejos
Detrás de los bosques.
En las sombras... El silencio reina en las sombras...
Como lobos salvajes deambulan en el hielo
Hacia la soledad hasta llegar al mar del norte
Solo en la oscuridad, solo con la luna invernal
Sobre mí en el cielo negro. Soy eternamente solo
En mi reino atemporal.
En las sombras... El silencio reina en las sombras...