Saturnaalisen Alkukaaoksen Partaalla
Seison mykistyneenä äärettömyyden portailla
Kaikki puhtaassa tilassaan, mitään ei vielä toisistaan erottaa voi
Kurotan käteni tulisissa vesistöissä kimaltelevaa jalokiveä kohti
Jota muinaisten lohikäärmeiden mahti ja voima vartioi
Temppelin kulmakiven, ovat rakentajat hyljänneet ja unohtaneet
Piilotettuna karkeain kallioluolain syvyyksiin
Aavikon kalvaan kuunloimun alle
Vihannat pellot ja näihin piilotettu helmi
Oppilaan valvottavaksi annettu on
Kuolettavien syvyyksien ylittäminen
Vihkimysten vuosituhantinen etsiminen
Tuhat askelta temppeliin
Kolmasti on harmaan vaeltajan kuljettava
Kolme askelta tuhannesti
Ollakseen Ne, Jotka Ovat
Avautukoon tajunnan tähtimaailmat
Kaikkivaltiaan töiden vastaanottamiseksi
Al borde del caos saturnal inicial
Me encuentro atónito en las escaleras de la infinitud
Todo en su estado puro, nada aún puede distinguirse uno del otro
Extiendo mis manos hacia las aguas ardientes
Donde brilla la joya resguardada por el poder y la fuerza de antiguos dragones
La piedra angular del templo, abandonada y olvidada por los constructores
Oculta en las profundidades de las ásperas cuevas de roca
Bajo el resplandor de la luna que devora el desierto
Los campos verdes y el tesoro escondido en ellos
Ha sido confiado al cuidado del discípulo
Cruzar las profundidades mortales
En busca de la iniciación milenaria
Mil pasos hacia el templo
El peregrino gris debe caminar tres veces
Tres pasos mil veces
Para ser Aquellos Que Son
Que se abran los mundos estelares de la conciencia
Para recibir las obras del Todopoderoso