Nukkuu Kedolla
Ootko nähnyt, nähnyt kuinka puista lehdet vanhenee?
Ne tuuleen antautuu ja ilman armoilla leijailee
Aikansa
vapaana syntyy ja kuolee
Syntyy ja kuolee
Kuolleena vasta voi tuntea maan
Turhaan tuijotin tulevaa, aina etsin kauempaa
Kun ei kukaan vastausta öitä valvomalla saa
Vain uudestaan taivaani syttyy ja sammuu
Syttyy ja sammuu
Nähdä voin vasta kun nään kannen taa
Syttyy ja sammuu
Syttyy ja sammuu
Ymmärrän vasta kun nään kaiken taa
Ja kuka nukkuu kedolla
saa kultahiekkaa silmiinsä
Ei näe vanhaa, tulevaa
Vaan aina kukoistaa
Taivaani syttyy ja sammuu
Syttyy ja sammuu
Nähdä voin vasta kun nään kannen taa
Syttyy ja sammuu
Syttyy ja sammuu
Ymmärrän vasta kun nään kaiken taa
Durmiendo en el campo
Has visto, has visto cómo las hojas de los árboles envejecen?
Se entregan al viento y flotan a merced del aire
Por un tiempo
nacen libres y mueren
Nacen y mueren
Solo muerto se puede sentir la tierra
En vano miraba hacia el futuro, siempre buscando más lejos
Cuando nadie obtiene respuestas desvelando las noches
Solo de nuevo mi cielo se enciende y se apaga
Se enciende y se apaga
Solo podré ver cuando mire más allá
Se enciende y se apaga
Se enciende y se apaga
Solo entenderé cuando vea más allá
Y quien duerme en el campo
se llena los ojos de arena dorada
No ve lo viejo, lo futuro
Sino que siempre florece
Mi cielo se enciende y se apaga
Se enciende y se apaga
Solo podré ver cuando mire más allá
Se enciende y se apaga
Se enciende y se apaga
Solo entenderé cuando vea más allá