Katujen kuningatar
Hän sinuun katsoo läpi karvaiden kyynelten,
tuntematta tuskaa loppuaan odottaen.
Oot toivo viimeinen hän sinuun ripustautuu.
Luona baaritiskin uskoutuu.
Tunnet hänet jo, vuosien takaa
ja muistot katkerat mieleesi palaa.
Kuljit hänen luonaan rakkautta etsien,
kunnes uusi aika nosti sut veneeseen.
Hän oli katujen kuningatar, vuonna 77,
jolloin katuja kuljit yöhön pimeään.
Hän oli kuningatar särkyneiden sydänten,
jokainen hänet tunsi häneen luottaen.
Katsot hänen kalpeita kasvojaan,
Ei aika ole nuollut haavojaan.
Kuin varjo entisestään hän siinä istuu,
viinilasin pintaan katse uppoutuu.
Hän oli katujen kuningatar, vuonna 77,
jolloin katuja kuljit yöhön pimeään.
Hän oli kuningatar särkyneiden sydänten,
jokainen hänet tunsi häneen luottaen.
Hän oli katujen kuningatar, vuonna 77,
jolloin katuja kuljit yöhön pimeään.
Oi, ja hän oli kuningatar särkyneiden sydänten,
jokainen hänet tunsi häneen luottaen.
Reina de las calles
Ella te mira a través de lágrimas amargas,
sin sentir el dolor esperando su fin.
Eres su última esperanza, se aferra a ti.
Se confiesa junto a la barra del bar.
Ya la conoces, de años atrás
y los recuerdos amargos vuelven a tu mente.
Caminaste a su lado buscando amor,
hasta que un nuevo tiempo te llevó al barco.
Ella era la reina de las calles, en el año 77,
cuando caminabas por las calles en la oscuridad de la noche.
Ella era la reina de los corazones rotos,
todos confiaban en ella.
Ves su rostro pálido,
el tiempo no ha borrado sus heridas.
Como una sombra de lo que era, ella está ahí sentada,
absorta en la superficie de su copa de vino.
Ella era la reina de las calles, en el año 77,
cuando caminabas por las calles en la oscuridad de la noche.
Ella era la reina de los corazones rotos,
todos confiaban en ella.
Ella era la reina de las calles, en el año 77,
cuando caminabas por las calles en la oscuridad de la noche.
Oh, y ella era la reina de los corazones rotos,
todos confiaban en ella.