Lautalla
Minä lautallani kellun
ulapalla turhuuden
melkein kuulen hiljaisuuden
tunnen ihollani sen
lokikirjaan rivin uuden
ratokseni runoilen
Päivän kauempana lapsuutta
päivän matkan kauempana kotoa
ja rivin kauempana totuutta
Yhtä paljon tänään kaipasin
yhtä paljon tänään kuin eilenkin
yhden löysin yhden kadotin
Minä lähdin tyhjästä saaresta
lähdin hataralla lautalla
alko sänki kasvaa
ja nahkaa aristaa
Eväät loppu
minä heikkenin
näin näkyjäkin
menin sekaisin
enkä kaipaa enää
ees juotavaa
Yhtä paljon tänään kaipasin
yhtä paljon tänään kuin eilenkin
yhden löysin yhden kadotin
Yhtä paljon tänään kaipasin
yhtä paljon tänään kuin eilenkin
yhden löysin yhden kadotin
En la balsa
En mi balsa floto
en el mar de la vanidad
casi escucho el silencio
lo siento en mi piel
en el libro de bitácora una nueva línea
poetizo mi desesperación
Un día más lejos de la infancia
un día más lejos de casa
y una línea más lejos de la verdad
Tanto hoy como ayer
anhelé igual
encontré uno, perdí uno
Partí de una isla vacía
en una frágil balsa
la maleza comenzó a crecer
y la piel a doler
La comida se acabó
me debilité
vi visiones
me volví loco
y ya no anhelo
ni siquiera agua para beber
Tanto hoy como ayer
anhelé igual
encontré uno, perdí uno
Tanto hoy como ayer
anhelé igual
encontré uno, perdí uno