Ukonhauta
Isot miehet räpläävät
kännyköitään, läppäreitään
kuin pippeleitään
katukahviloissa, ravintoloissa
Heilutaan kuin heinämiehet
vaikkei peltoa näy missään
ja iso mies on hädissään
kun kaunis nainen pyytää tulta tupakkaan
Ukonhauta!
Sähkösaunan hämärässä
hinkkaa ihoaan pilalle
itsensä vereslihalle
kun yrittää häpeäänsä pestä pois
Rakastaa muttei sitä sano
ei pyydä anteeksi, ei ano
elää kuin elävä kuollut
herää mies ota TV:si ja käy!
Ukonhauta!
Mies on lohduton näky kuin hauta tai
akaton, saunaton, pulloton lauantai
Onnen hetkiä vain
unessa tai humalassa
naisen päällä rimpuillessa
suu on kiinni mutta ukko huutaa
On niin saatanan hauskaa
että viimein kuollaan naruun
loputon ukkojen jono
käärmeen lailla kiemurtelee Tuonen lehtoon
Ukonhauta!
Mies on lohduton näky kuin hauta, tai
akaton, saunaton, pulloton lauantai
kuin umpeen kasvanut polku tai tie
joka lapsuuden raunioille vie
Oli sitten naisen kainalo tai maantie
osoitteeseen samaan meitä molemmat vie
Ukonhauta!
Miksei koskaan käsiänsä voi ulottaa
edes katajaan, kun kuuseen kurottaa?
Ukonhauta!
Tumba del viejo
Los hombres grandes toquetean
sus celulares, sus laptops
como sus miembros
en cafeterías, restaurantes
Nos movemos como campesinos
aunque no haya campo a la vista
e el hombre grande está angustiado
cuando una mujer hermosa le pide fuego para un cigarrillo
¡Tumba del viejo!
En la penumbra del sauna eléctrico
se frota la piel hasta destrozarla
hasta dejarla en carne viva
cuando intenta lavar su vergüenza
Ama pero no lo dice
no pide perdón, no ruega
vive como un muerto viviente
¡Despierta hombre, toma tu TV y vete!
Tumba del viejo!
El hombre es una vista desoladora como una tumba o
sin esposa, sin sauna, sin cerveza, un sábado
Solo momentos de felicidad
en sueños o ebriedad
luchando encima de una mujer
la boca cerrada pero el viejo grita
Es tan malditamente divertido
que al final nos ahorcamos con una cuerda
una fila interminable de hombres
se retuerce como una serpiente hacia el bosque de Tuonela
Tumba del viejo!
El hombre es una vista desoladora como una tumba, o
sin esposa, sin sauna, sin cerveza, un sábado
como un sendero o camino crecido
que lleva a las ruinas de la infancia
Ya sea en el abrazo de una mujer o en la carretera
nos lleva a ambos a la misma dirección
Tumba del viejo!
¿Por qué nunca puede alcanzar sus manos
ni siquiera a un enebro, cuando se estira hacia un abeto?
¡Tumba del viejo!