Arvet
Kuilun pohjalta löytyy murheita
ne minut saa melkein kokonaan
Liian haurasta - vanun kaltaista
Se minutkin vie kauas mukanaan
Kädet kiinnittyy
pilvet puhdistuu
vain kipua ei saada sammumaan
ch:
Siivet lähtee pois
arvet synnyttää
ei enää käytävää jossa synnit levähtää
Kuivuu,haihtuu pois
mustelmat vain jää
ei enää sadetta joka henkiin herättää
Turvaan kätkeytynyt
ketjuistaan lähtenyt
jos mukaan pyytää ei kieltäydy kukaan
Samaan sotkeutuu
kuiluun taas joutuu eikä meitä saa sinne palaamaan
Siivet lähtee pois...
(Solo)
Siivet lähtee pois...
Siivet lähtee pois...
Siivet lähtee pois
Cicatrices
Desde el fondo del abismo se encuentran preocupaciones
casi me consumen por completo
Demasiado frágil - como algodón
me lleva lejos con él
Las manos se aferran
las nubes se despejan
solo el dolor no se apaga
Estribillo:
Las alas se van
las cicatrices nacen
donde ya no hay camino donde los pecados descansan
Se secan, desaparecen
solo quedan los moretones
ya no hay lluvia que nos haga revivir
Escondido en la seguridad
liberado de sus cadenas
si se pide que se una, nadie se niega
Nos enredamos en lo mismo
caemos de nuevo en el abismo y no podemos volver
Las alas se van...
(Solo)
Las alas se van...
Las alas se van...
Las alas se van