Poika 2
Kun levälautat yöllä satamaan
vyöryy, hän tuleeko katsomaan
ja pullopostinsa palelee
vihreä kaulansa valelee.
Poika ei oota, hän sukeltaa
ja pulloaan koittaa tavoittaa
ei kalat kanna, hän vajoaa
sen voimakentän vankilaan
veden valtakuntaan...
#Hän näki siellä taivaan
ja se meri olikin pohjaton.
Sokaisi ja kietoi hänet
maailma joka siellä on.
Ei ole huolta ei pimeää
maan paine uupuu ja häviää
Niin suuri onni ja satuun jää
sylissään meriheinää.
#Hän näki siellä taivaan..
#Hän näki siellä taivaan..
#Hän näki siellä taivaan...
Poika 2
Cuando las balsas nocturnas llegan al puerto
se pregunta si vendrá a ver
y su mensaje en una botella se enfría
se desliza por su cuello verde.
El chico no espera, él se sumerge
intentando alcanzar su botella
los peces no lo llevan, él se hunde
en la prisión del campo de fuerza
en el reino del agua...
#Él vio el cielo allí
y ese mar resultó ser sin fondo.
Lo cegó y lo envolvió
el mundo que allí existe.
No hay preocupaciones ni oscuridad
la presión de la tierra se desvanece y desaparece
Tal felicidad y se queda en el cuento
con algas marinas en sus brazos.
#Él vio el cielo allí..
#Él vio el cielo allí..
#Él vio el cielo allí...