Outo Valo
Yö saapuu kaupunkiin, teeveet on sammuneet,
kun outo valo liikkuu yllä vuokrakasarmin.
Vain Maire yksin pyjamassaan yksiönsä ikkunassa
taivaalle tuijottaa.
Maire vetää saappaat jalkaan, juoksee ulos hädissään.
Hän humanoidit avaruuden tahtoo pysäyttää.
Mairen sydän jyskyttää ja posket punoittaa,
kun hän taivaalle kurkottaa ja huutaa:
Auttakaa, maa kutsuu, vastatkaa!
Auttakaa, Maire huutaa.
Auttakaa, me tehdään kuolemaa.
Valot häipyy tehtaan taakse, Maire huokaisee:
se DC-kymppi Finnairin kai oli sittenkin.
Kuitenkin varmuuden vuoksi hän vielä hetken taivaalle huiskuttaa
ja huutaa;
Auttakaa...
Maire katsoo ympärilleen, naapurit on heränneet.
Jo Virtaskankin papiljotit piirtyy ikkunaan.
Maire palaa yksiöönsä muttei unta saa,
hän istuu ja odottaa...
Extraña Luz
Y la noche llega a la ciudad, la televisión está apagada,
cuando una extraña luz se mueve sobre el bloque de apartamentos.
Solo Maire, en su pijama, mira por la ventana de su estudio
hacia el cielo.
Maire se pone las botas, corre afuera asustada.
Quiere detener a los humanoides del espacio exterior.
El corazón de Maire late fuerte y sus mejillas se sonrojan,
cuando se estira hacia el cielo y grita:
¡Ayuda, la tierra llama, respondan!
¡Ayuda, Maire grita!
¡Ayuda, estamos muriendo!
Las luces desaparecen detrás de la fábrica, Maire suspira:
tal vez era solo el DC-10 de Finnair después de todo.
Aun así, por si acaso, agita la mano hacia el cielo por un momento
y grita:
¡Ayuda...
Maire mira a su alrededor, los vecinos se han despertado.
Incluso los rizos de Virtanen se reflejan en la ventana.
Maire regresa a su estudio pero no puede conciliar el sueño,
se sienta y espera...