Täytyy Lähteä
Kerran mulla oli sellainen poikaystävä,
se ei pysynyt paikoillaan ja heräili aamuyöstä
pää täynnä järjettömyyksiä,
ja mun piti sitä kuunnella.
Aina se vaahtosi: lähteä pitäisi
maailmalle elämään ja uutta kokemaan.
Aina se uhosi samoja juttujaan
ja selitti hurjaa luontoaan.
Täytyy lähteä...
Kerran se lähtikin ja jätti minut yksin,
lähtiessään sanoi tulevansa takaisin.
Pannu kuumana kaiken aikaa
mun piti sitä odottaa.
Aina se vaahtosi...
Täytyy lähteä...
Olipa tyhmä ihminen kerta kaikkiaan.
Mä en koskaan alkanut sitä venttaamaan.
Se tuli takaisin, ja mä näytin sille ovea.
Sun täytyy lähteä...
Hay que irse
Una vez tuve un novio así,
que no se quedaba quieto y se despertaba en medio de la noche
con la cabeza llena de tonterías,
y yo tenía que escucharlo.
Siempre espumaba: hay que irse
al mundo a vivir y experimentar cosas nuevas.
Siempre fanfarroneaba con las mismas cosas
y explicaba su naturaleza salvaje.
Hay que irse...
Una vez se fue y me dejó sola,
al irse dijo que volvería.
Con la olla caliente todo el tiempo
tenía que esperarlo.
Siempre espumaba...
Hay que irse...
Era realmente un tonto.
Nunca comencé a esperarlo.
Regresó, y yo le mostré la puerta.
Tienes que irte...