395px

Darmstadt

Ruoska

Darmstadt

Silmät suljin
tiesin matkan alkavan
Pimeyden keskellä
näin hahmon hohtavan
Valollasi minut täytit
ja pelon karkoitit
Kuin äiti pienokaista
mua hoivasit

Darmstadt
Tie taivaaseen

Kasvot kauniit peitit
huntuun hopeiseen
Ja minut jätit
ikävään ikuiseen
En luotas tahtois
pois milloinkaan
Vaikka pois nyt lähden
palaan luokses uudestaan

Mielen käytäviin
mustaan syöveriin
jälleen vajoan

Tartu käteeni
nosta suojiisi
minut pelasta

Darmstadt

Cerré los ojos
sabía que el viaje comenzaba
En medio de la oscuridad
vi una figura brillar
Con tu luz me llenaste
y ahuyentaste el miedo
Como una madre cuidando
de un pequeño

Darmstadt
El camino al cielo

Tus hermosos rostros cubriste
con un velo plateado
Y me dejaste
en una eterna añoranza
No quiero alejarme
de ti nunca
Aunque me vaya ahora
volveré a ti de nuevo

En los pasillos de mi mente
en el abismo oscuro
una vez más caigo

Toma mi mano
llévame a tu refugio
sálvame

Escrita por: