Unelmien virtuoosi
Suuri ratkaisu, rakastelee kylvötaimia perseeseen
sankareitten lapsi kasvaa suomalaisessa kohdussa
syntyy samaan sairaalaan jonka potilas äiti on
ja isä onneton on onnellinen
hämyssä kulkee hän, joka kysyy: Miksi
unelmien virtuoosi lapselle nimeksi?
kuumat, öiset talonkuoret hiljaa savuaa
apinoitten kuninkaat ovat sivistyksessä taas
paljaat kantapäät läjähtää lasiseen unelmaan
jossain helähtää, ja aletaan laulamaan
Hautaholveissa viina virtaa ja runot kaikuu kuin
riemusta hehkuen synkät laulut soi
hämyssä kulkee hän joka kysyy miksi
vastausvuorossa Lenin, joutuneena liian yksin
antaa pajatson valua vaan
antaa pajatson valua vaan
kansan terveydessä on mistä rutistaa
tummat silmät pitkin selkärankaani valukaa
suunnattomat jättiläiskorvat kuulevat mitä vaan
saatana, se on saatana, lämmin ja henkevä, vakuuttaa
hautaan pääni ja härnään kaikki, soudan sut yli
toistat sanat: "tuli on" , aletaan laulamaan
todellisuuden luiset kourat olkapäitäni koputtaa
hämyssä kulkee hän, joka kysyy miksi
unelmien virtuoosi laittaa lauluksi
antaa pajatson valua vaan
antaa pajatson valua vaan
kansan terveydessä on mistä rutistaa
El virtuoso de los sueños
Gran decisión, amando siembra plántulas en el trasero
el hijo de héroes crece en un útero finlandés
nace en el mismo hospital donde su madre es paciente
y su padre infeliz es feliz
en la penumbra camina aquel que pregunta: ¿Por qué
el virtuoso de los sueños como nombre para el niño?
las cáscaras de las casas calientes y nocturnas humean en silencio
los reyes de los monos están de nuevo en la civilización
los talones desnudos caen en un sueño de cristal
en algún lugar suena un tintineo, y comienza a cantar
En las bóvedas la bebida fluye y los poemas resuenan como
cantos oscuros resonando de alegría
en la penumbra camina aquel que pregunta por qué
Lenin responde, quedando demasiado solo
deja que el tablero se deslice
deja que el tablero se deslice
en la salud del pueblo hay de dónde exprimir
ojos oscuros fluyen a lo largo de mi columna vertebral
orejas gigantes escuchan cualquier cosa
diablos, es diablos, cálido y animado, asegura
entierro mi cabeza y desafío a todos, te remo sobre
repite las palabras: 'el fuego está', y comenzamos a cantar
las garras óseas de la realidad golpean mis hombros
en la penumbra camina aquel que pregunta por qué
el virtuoso de los sueños convierte en canción
deja que el tablero se deslice
deja que el tablero se deslice
en la salud del pueblo hay de dónde exprimir