Yö erottaa pojasta miehen
Yö erottaa pojasta miehen!
poika makaa punkassaan ja tuijottaa
rivoa kuvaa yläsängyn pohjassa
viimeistä kertaa ja niin hän kaivertaa
rintojen alle navaksi itkevän O:n
vaikkei verta olla nähty kuin unissa
sen tuoksu soi tuulessa isänmaan
kädet ristissä rinnalla hän nukahtaa
huomenna veri punnitaan
yö erottaa pojasta miehen
kynttilät hartioillaan hän sukeltaa
läpi elämänsä on juhlavaa
yö erottaa pojasta miehen
kynttilät hartioillaan hän sukeltaa
läpi elämänsä on juhlavaa
on juhlavaa, niin juhlavaa
kun yö erottaa pojasta miehen
pelko painaa päänsä rintaan ritarin
viha valuu voimattomiin kyyneliin
päällikkö työntää nyrkin kurkkuun ja oksentaa
nielustaan pois palan niskuroivaa lakeijaa
taistelun kaunista purppuraa
taivaankannella katsastaa
kädet ristissä rinnalla pari harakkaa
shokissa veri punnitaan
yö erottaa pojasta miehen
kynttilät hartioillaan hän sukeltaa
läpi elämänsä on juhlavaa
yö erottaa pojasta miehen
kynttilät hartioillaan hän sukeltaa
läpi elämänsä on juhlavaa
on juhlavaa, niin juhlavaa
kun yö erottaa pojasta miehen
La noche separa al niño del hombre
La noche separa al niño del hombre!
El chico yace en su cama y mira fijamente
una imagen obscena en el fondo de la litera
por última vez, y así talla
bajo los senos una O llorosa
Aunque sangre solo se ha visto en sueños
su olor resuena en el viento de la patria
con las manos cruzadas sobre el pecho, se duerme
mañana la sangre será pesada
La noche separa al niño del hombre
con velas sobre sus hombros, se sumerge
a través de su vida, es festivo
La noche separa al niño del hombre
con velas sobre sus hombros, se sumerge
a través de su vida, es festivo
es festivo, tan festivo
cuando la noche separa al niño del hombre
El miedo se apodera del pecho del caballero
el odio se convierte en lágrimas impotentes
el jefe empuja su puño en la garganta y vomita
sacando de su garganta un trozo de lacayo desafiante
El hermoso púrpura de la batalla
observa desde el firmamento
con las manos cruzadas sobre el pecho, un par de cuervos
en shock, la sangre será pesada
La noche separa al niño del hombre
con velas sobre sus hombros, se sumerge
a través de su vida, es festivo
La noche separa al niño del hombre
con velas sobre sus hombros, se sumerge
a través de su vida, es festivo
es festivo, tan festivo
cuando la noche separa al niño del hombre