Kalle, Eläinten Ystävä
Kalle oli tavallinen metsuri,
Kunnes eräänä päivänä hän huomasi,
Kuinka oravat ja muutkin metsäneläimet sytyttivät hänen Pikku-Kallensa tuleen.
Kalle viihtyi töistä entistäkin paremmin,
Koska joka kerta hän tunsi palavaa intohimoa eläimen osuttua hänen kohdalleen.
Kalle, joka oli ollut tavallinen naista rakastava suomalainen mies,
Ja josta oli tullut tavallinen eläimiä rakastava mies.
Kalle oli tullut kaapista ulos.
Perkele!
Mä oon Kalle, menin päälle taikka alle,
Se tuntuu paremmalle,
Kun sylissä on iso nalle.
Ka-Ka-Kalle se tykkää oravista,
Lehmistä, lampahista
Ja kaikista eläimistä rakkahista.
Kalle otti lopputilin,
Sitten veti esiin pilin.
Etsi metsästä poroja,
Ne olivat metsän horoja.
Ennen Kalle naisista tykkäs,
Lopulta muille miehille lykkäs.
Kalle huomas, hyvä on tulos
Ja huusi: "Olen tullut kaapista ulos!"
Kalle se elukoista kiihottuu,
Näkyy iso ja vaahtonen suu.
Kuumana käy niin kuin tulinen kuu
Ja huutaa jänikselle: "I love you!"
Kalle ei turhia paineita ota,
Kunhan alla on peura ja kota
Ja nurkassa ompi sininen potta.
Kallelle kelpaa hiiri tai rotta.
Viime vuonna Kalle kävi Espanjassa
Vähän härän pyllyä rassaamassa.
Kallelle sanottiin "Buena" ja "Sí",
Mutta Kalle se nussi vain gerbiilii.
Siellä sitä on monenlaisia ukkoja,
Mutta Kalle hamusteli taistelukukkoja.
Kalle se palasi Suomeen äkkiä,
ja pääsi nuolemaan karhun säkkiä.
Hei, hei, sinä! Etkös sitä arvaa?
On Kalle sorttii harvaa,
Ja anuksessa on oltava karvaa.
Kalle ei ryyppää yhtään tippaa,
Munaa eläimissä dippaa,
Ja poron kanssa leikkii homohippaa.
Kallelle muutama virus jo tarttu,
Sillä Kallelle kelpaa uros tai narttu.
Kallen tahti on sutjakan vakaa,
Ottipa elukkaa eestä tai takaa.
Oli elukka sitten kaunis tai ruma,
Kallella nousee pöksyssä muna.
Kalle on kaunis kuin rasvainen tunkki,
Kallen seksiorjana on pölypunkki.
Kalle se metsässä heiluttaa heppiä,
Ilmaan huitoo ruoskaa ja keppiä.
Kalle se tykkää eläimistä,
Jättiläisistä tai pienistä.
Tietenkään aina ei eläimet anna,
Silloin Kallen täytyy pullaa panna.
Ne päivät on Kallelle niin kuin menkat,
Mut huomenna tehdään taas nainti-enkat.
Karvoja tarttuu Kallen kieleen,
Runkkaava karhu on Kallen mieleen.
Kallen omatunto on joskus huono,
Kunnes pyllyssä kärkkyy sudenkuono.
Ehkäpä Kalle on vähän sairas,
Koska puuhevosen pyllyyn reiän kairas.
Paikkana oli sitten metsä tai ranta,
Haisee Kallen terskassa lehmänlanta.
Kalle se laulelee: "Rallatiraa",
Sillä Kallea taitaa panettaa.
Etana, leijona, ilves tai siili,
Kalle on perässä kuin kiimanen hiili.
Kalle ei metsähommia kaipaa,
Ja eläimille huutaa: "Naikaa, naikaa!"
Kalle se huutaa: "Tulen täältä!"
Ja näyttää vähän lerssinpäätä.
Mistä löytäisin sen eläimen,
Mistä pidän eniten?
Mistä? Mistä? Mistä? Mistä? Mistä? Mistä?
Mistä löytäisin sen eläimen,
Josta pidän eniten?
Mistä? Mistä? Mistä? Mistä? Mistä?
Kalle, der Freund der Tiere
Kalle war ein ganz normaler Förster,
Bis er eines Tages bemerkte,
Wie die Eichhörnchen und andere Waldbewohner seinen kleinen Kalle in Brand setzten.
Kalle fühlte sich bei der Arbeit noch besser,
Denn jedes Mal spürte er brennende Leidenschaft, wenn ein Tier ihm begegnete.
Kalle, der ein ganz normaler, frauenliebender Finne war,
Und der zu einem ganz normalen, tiere liebenden Mann wurde.
Kalle war aus dem Schrank gekommen.
Verdammnis!
Ich bin Kalle, ich geh drüber oder drunter,
Es fühlt sich besser an,
Wenn man einen großen Bären im Arm hat.
Ka-Ka-Kalle mag Eichhörnchen,
Kühe, Schafe
Und alle lieben Tiere.
Kalle hat seinen Job gekündigt,
Dann zog er sein Ding heraus.
Er suchte im Wald nach Rentieren,
Sie waren die Waldbewohner.
Früher mochte Kalle Frauen,
Am Ende schob er es anderen Männern zu.
Kalle bemerkte, das Ergebnis ist gut
Und rief: "Ich bin aus dem Schrank gekommen!"
Kalle wird von Tieren erregt,
Man sieht seinen großen, schaumigen Mund.
Es wird heiß wie der brennende Mond
Und er ruft dem Hasen zu: "Ich liebe dich!"
Kalle nimmt sich keinen Druck,
Solange unter ihm ein Reh und ein Zelt ist
Und in der Ecke ein blauer Topf steht.
Kalle ist mit einer Maus oder Ratte zufrieden.
Letztes Jahr war Kalle in Spanien
Und hat ein bisschen am Hintern eines Stiers gerubbelt.
Kalle wurde "Buena" und "Sí" gesagt,
Aber Kalle hat nur mit einem Gerbil gefickt.
Dort gibt es viele verschiedene Typen,
Aber Kalle hat sich mit Kampfhähnen beschäftigt.
Kalle kam plötzlich nach Finnland zurück,
Und durfte den Sack des Bären lecken.
Hey, hey, du! Rate mal?
Kalle ist eine seltene Sorte,
Und im Anus muss es Haare haben.
Kalle trinkt keinen Tropfen,
Dippt in Tieren,
Und spielt mit dem Rentier Homospiele.
Kalle hat sich schon ein paar Viren eingefangen,
Denn Kalle ist mit einem Rüden oder einer Hündin zufrieden.
Kalles Tempo ist flink und stabil,
Ob er das Tier von vorne oder hinten nimmt.
Ob das Tier schön oder hässlich ist,
Kalle hat einen Ständer in der Hose.
Kalle ist schön wie ein fettiger Müll,
Kalles Sexsklave ist eine Staubmilbe.
Kalle schwingt im Wald das Pferd,
Schwingt die Peitsche und den Stock in die Luft.
Kalle mag Tiere,
Riesen oder kleine.
Natürlich geben die Tiere nicht immer,
Dann muss Kalle sich einen Keks backen.
Diese Tage sind für Kalle wie die Periode,
Aber morgen wird wieder ein Rekord im Ficken aufgestellt.
Haare kleben an Kalles Zunge,
Ein onanierender Bär ist Kalles Lust.
Kalles Gewissen ist manchmal schlecht,
Bis ein Wolfsmaul im Hintern lauert.
Vielleicht ist Kalle ein bisschen krank,
Weil er ein Loch in den Hintern eines Holzpferdes gebohrt hat.
Ob im Wald oder am Strand,
Es riecht an Kalles Vorhaut nach Kuhmist.
Kalle singt: "Rallatiraa",
Denn Kalle scheint Lust zu haben.
Schnecke, Löwe, Luchs oder Igel,
Kalle ist hinterher wie ein geiler Kohlenstaub.
Kalle braucht keine Waldarbeit,
Und ruft den Tieren zu: "Fickt, fickt!"
Kalle ruft: "Ich komme hierher!"
Und zeigt ein bisschen von seinem Ding.
Wo finde ich das Tier,
Das ich am meisten mag?
Wo? Wo? Wo? Wo? Wo? Wo?
Wo finde ich das Tier,
Das ich am meisten mag?
Wo? Wo? Wo? Wo? Wo?