Kalle, Eläinten Ystävä
Kalle oli tavallinen metsuri,
Kunnes eräänä päivänä hän huomasi,
Kuinka oravat ja muutkin metsäneläimet sytyttivät hänen Pikku-Kallensa tuleen.
Kalle viihtyi töistä entistäkin paremmin,
Koska joka kerta hän tunsi palavaa intohimoa eläimen osuttua hänen kohdalleen.
Kalle, joka oli ollut tavallinen naista rakastava suomalainen mies,
Ja josta oli tullut tavallinen eläimiä rakastava mies.
Kalle oli tullut kaapista ulos.
Perkele!
Mä oon Kalle, menin päälle taikka alle,
Se tuntuu paremmalle,
Kun sylissä on iso nalle.
Ka-Ka-Kalle se tykkää oravista,
Lehmistä, lampahista
Ja kaikista eläimistä rakkahista.
Kalle otti lopputilin,
Sitten veti esiin pilin.
Etsi metsästä poroja,
Ne olivat metsän horoja.
Ennen Kalle naisista tykkäs,
Lopulta muille miehille lykkäs.
Kalle huomas, hyvä on tulos
Ja huusi: "Olen tullut kaapista ulos!"
Kalle se elukoista kiihottuu,
Näkyy iso ja vaahtonen suu.
Kuumana käy niin kuin tulinen kuu
Ja huutaa jänikselle: "I love you!"
Kalle ei turhia paineita ota,
Kunhan alla on peura ja kota
Ja nurkassa ompi sininen potta.
Kallelle kelpaa hiiri tai rotta.
Viime vuonna Kalle kävi Espanjassa
Vähän härän pyllyä rassaamassa.
Kallelle sanottiin "Buena" ja "Sí",
Mutta Kalle se nussi vain gerbiilii.
Siellä sitä on monenlaisia ukkoja,
Mutta Kalle hamusteli taistelukukkoja.
Kalle se palasi Suomeen äkkiä,
ja pääsi nuolemaan karhun säkkiä.
Hei, hei, sinä! Etkös sitä arvaa?
On Kalle sorttii harvaa,
Ja anuksessa on oltava karvaa.
Kalle ei ryyppää yhtään tippaa,
Munaa eläimissä dippaa,
Ja poron kanssa leikkii homohippaa.
Kallelle muutama virus jo tarttu,
Sillä Kallelle kelpaa uros tai narttu.
Kallen tahti on sutjakan vakaa,
Ottipa elukkaa eestä tai takaa.
Oli elukka sitten kaunis tai ruma,
Kallella nousee pöksyssä muna.
Kalle on kaunis kuin rasvainen tunkki,
Kallen seksiorjana on pölypunkki.
Kalle se metsässä heiluttaa heppiä,
Ilmaan huitoo ruoskaa ja keppiä.
Kalle se tykkää eläimistä,
Jättiläisistä tai pienistä.
Tietenkään aina ei eläimet anna,
Silloin Kallen täytyy pullaa panna.
Ne päivät on Kallelle niin kuin menkat,
Mut huomenna tehdään taas nainti-enkat.
Karvoja tarttuu Kallen kieleen,
Runkkaava karhu on Kallen mieleen.
Kallen omatunto on joskus huono,
Kunnes pyllyssä kärkkyy sudenkuono.
Ehkäpä Kalle on vähän sairas,
Koska puuhevosen pyllyyn reiän kairas.
Paikkana oli sitten metsä tai ranta,
Haisee Kallen terskassa lehmänlanta.
Kalle se laulelee: "Rallatiraa",
Sillä Kallea taitaa panettaa.
Etana, leijona, ilves tai siili,
Kalle on perässä kuin kiimanen hiili.
Kalle ei metsähommia kaipaa,
Ja eläimille huutaa: "Naikaa, naikaa!"
Kalle se huutaa: "Tulen täältä!"
Ja näyttää vähän lerssinpäätä.
Mistä löytäisin sen eläimen,
Mistä pidän eniten?
Mistä? Mistä? Mistä? Mistä? Mistä? Mistä?
Mistä löytäisin sen eläimen,
Josta pidän eniten?
Mistä? Mistä? Mistä? Mistä? Mistä?
Kalle, Amigo de los Animales
Kalle era un leñador común,
Hasta que un día se dio cuenta,
De cómo las ardillas y otros animales del bosque prendieron fuego a su Pequeño Kalle.
Kalle disfrutaba aún más de su trabajo,
Porque cada vez sentía una ardiente pasión cuando un animal cruzaba su camino.
Kalle, que solía ser un hombre finlandés común amante de las mujeres,
Y se convirtió en un hombre común amante de los animales.
Kalle salió del armario.
¡Maldición!
Soy Kalle, me pongo arriba o abajo,
Se siente mejor,
Cuando tienes un gran oso en tus brazos.
Ka-Ka-Kalle le gustan las ardillas,
Las vacas, las ovejas
Y todos los queridos animales.
Kalle renunció,
Luego sacó su miembro.
Buscó renos en el bosque,
Ellos eran las prostitutas del bosque.
Antes a Kalle le gustaban las mujeres,
Al final se pasó a otros hombres.
Kalle se dio cuenta, buen resultado
Y gritó: '¡He salido del armario!'
Kalle se excita con los animales,
Se le ve la boca grande y espumosa.
Se calienta como una luna ardiente
Y le grita al conejo: '¡Te amo!'
Kalle no se preocupa por tonterías,
Mientras tenga un ciervo y una cabaña debajo
Y en la esquina haya un orinal azul.
A Kalle le sirve un ratón o una rata.
El año pasado Kalle fue a España
A darle un poco de cariño al trasero de un toro.
A Kalle le dijeron 'Buena' y 'Sí',
Pero Kalle solo se acostó con un jerbo.
Allí hay todo tipo de tipos,
Pero Kalle se interesaba por los gallos de pelea.
Kalle regresó rápidamente a Finlandia,
Y llegó a lamer el saco de un oso.
¡Hey, hey, tú! ¿No lo adivinas?
Kalle es de un tipo raro,
Y debe haber vello en el ano.
Kalle no bebe ni una gota,
Sumerge sus huevos en los animales,
Y juega hippie gay con el reno.
A Kalle ya le pegaron algunos virus,
Porque a Kalle le gustan los machos o las hembras.
El ritmo de Kalle es constante y rápido,
Ya sea que tome al animal por delante o por detrás.
Ya sea el animal hermoso o feo,
A Kalle se le levanta el miembro.
Kalle es hermoso como un tronco grasiento,
El esclavo sexual de Kalle es un ácaro del polvo.
Kalle agita su miembro en el bosque,
Golpea el aire con látigos y palos.
A Kalle le gustan los animales,
Grandes o pequeños.
Por supuesto, no siempre los animales cooperan,
Entonces Kalle tiene que hacerse una paja.
Esos días para Kalle son como la menstruación,
Pero mañana volverá a hacer el amor.
Los pelos se le pegan en la lengua a Kalle,
Un oso masturbándose es lo que le gusta a Kalle.
La conciencia de Kalle a veces es mala,
Hasta que un hocico de lobo asoma en su trasero.
Quizás Kalle esté un poco enfermo,
Porque perforó un agujero en el trasero de un caballo de madera.
Ya sea en el bosque o en la playa,
El glande de Kalle huele a estiércol de vaca.
Kalle canta: 'Rallatiraa',
Porque a Kalle parece que le urge.
Caracol, león, lince o erizo,
Kalle persigue como una brasa encendida.
Kalle no extraña trabajar en el bosque,
Y les grita a los animales: '¡Fóllense, fóllense!'
Kalle grita: '¡Saldré de aquí!'
Y muestra un poco de cabeza de glande.
¿Dónde encontraré al animal,
Que más me gusta?
¿Dónde? ¿Dónde? ¿Dónde? ¿Dónde? ¿Dónde? ¿Dónde?
¿Dónde encontraré al animal,
Que más me gusta?
¿Dónde? ¿Dónde? ¿Dónde? ¿Dónde? ¿Dónde?