Toinen Tuleminen (The Second Coming)
Kulkutaudin mukanasi toit,
lahjoitit sen kanssaeläjille
vitsaus suurin ja armoton,
sinun kehosi sairas eloton
Perheesi kuoli mukanasi
ystäväsi kuolevat edelleen
perintösi on raatojen sarja
syy on sinun tautisen huoran
hautuumaa jalkojesi alla
askeleet ruhojen päällä
viimeiset levonsijat
kuuden jalan syvyydessä
Sankarin asemaa et tule ikinä saamaan
haudallsei ei merkkiä, ei muistoa
synkän elämäsi loppu tulee olemaan synkempi
haavat ja arvet siitä muistuttaen
Saastunut kävelevä ruumis
häpeäksi olet itsellesi ja elollesi
vieden muutkin mukanasi
kuljet seurana raadon löyhkän
Tiesi tänne päättyy
jäänteet maallisen kärsimyksesi
matojen ruoaksi maatuu
luut sinusta muistuttaen
La Segunda Venida
Trajiste la enfermedad contigo,
la regalaste a tus semejantes,
la plaga más grande y despiadada,
tu cuerpo enfermo sin vida.
Tu familia murió contigo,
tus amigos siguen muriendo,
tu legado es una serie de cadáveres,
la culpa es de tu puta enfermedad.
El cementerio bajo tus pies,
pasos sobre los cuerpos,
los últimos lugares de descanso,
a seis pies de profundidad.
Nunca alcanzarás el estatus de héroe,
en tu tumba no habrá señal, ni recuerdo,
el final de tu vida sombría será aún más oscuro,
las heridas y cicatrices lo recordarán.
Un cuerpo caminante contaminado,
una vergüenza para ti y tu vida,
llevándote a otros contigo,
llevando consigo el hedor de la carroña.
Tu camino termina aquí,
los restos de tu sufrimiento terrenal
se descomponen para alimentar a los gusanos,
tus huesos recordándote.