Helmiä
Anna katson vielä kerran eteiseen,
kun sen jälleen poistun pakkaseen
lumi leijuu ilmeettömiin kasvoihin.
Ulospääsyn kai löytää nopeimmin,
mutta voiko vielä päästä takaisin,
sisään niin turhaan on jonottaa,
En tiedä mikä odottaa,
en ehkä selville mä saa.
Turhauttavaa,
aina tie vie samaan paikkaan.
Tahdon löytää tieni vapauteen.
En tahdo jäädä tänne pimeyteen.
Näen kynttilöiden sammuneen.
Tahdon löytää tieni valoineen.
En tahdo jäädä tänne pimeyteen.
Voimavarat vähenee.
Anna katson vielä kertaalleen,
kunnes jälleen palaan uudelleen
sade pisarat minut kastelee.
Ulospääsyn kai löytää nopeimmin,
voinko silti vielä päästä takaisin,
jäänkö tänne kylmyyteen?
Ja sulla on paha olla,
miten voisin sitä helpottaa?
En voi helmiä tarjota,
ei ne kelpaa kuitenkaa
Perlas
Voy a mirar una vez más hacia el vestíbulo,
cuando salgo de nuevo al frío
la nieve cae en rostros inexpresivos.
Encontrar la salida quizás sea lo más rápido,
pero ¿puedo volver aún,
es inútil esperar afuera?
No sé qué me espera,
quizás no lo descubra.
Frustrante,
el camino siempre lleva al mismo lugar.
Quiero encontrar mi camino hacia la libertad.
No quiero quedarme en esta oscuridad.
Veo que las velas se han apagado.
Quiero encontrar mi camino con luces.
No quiero quedarme en esta oscuridad.
Las fuerzas se agotan.
Voy a mirar una vez más,
hasta que regrese de nuevo
las gotas de lluvia me empapan.
Encontrar la salida quizás sea lo más rápido,
pero ¿puedo aún volver,
quedarme en este frío?
Y estás sufriendo,
¿cómo podría aliviarlo?
No puedo ofrecer perlas,
de todos modos no las aceptarías