Kuiskaus
Tiedätkö hetken nimeltä hullun kaipuu
Katsot aurinkoon sokaistumatta
Pääsi lepää vasten tuulta
Joka puhuu pienistä pojista
Ja tytöistä maailman katolla
Jonne kiipesit itsekin ilman lupaa
Oletko pelännyt liikaa pimeää
Niitä hetkiä jolloin kirjoitit
Nimesi jokaiseen ikkunaan
Jos valo vielä sattuisi palamaan
Kaikkina niinä aamuina
Kun heräsit liian aikaisin hämärään
Mitä kertoisit aamukasteelle
Joka aina kertyy lehdille
Jotka laulavat varjojen takaa
Saaden lapsesi hymyilemään
Muistaisit elämäsi hetket
Saaden tunteesi palamaan
Muistaisit elämäsi hetket
Saaden tunteesi palamaan
Susurro
¿Conoces el momento llamado anhelo de locura?
Mirando al sol sin cegarte
Tu cabeza descansa contra el viento
Que habla de pequeños niños
Y niñas en el techo del mundo
Donde subiste tú también sin permiso
¿Has temido demasiado a la oscuridad?
Esos momentos en los que escribiste
Tu nombre en cada ventana
Si la luz volviera a encenderse
En todas esas mañanas
Cuando despertabas demasiado temprano en la penumbra
¿Qué le dirías al rocío matutino?
Que siempre se acumula en las hojas
Que cantan desde detrás de las sombras
Haciendo sonreír a tus hijos
Recordarías los momentos de tu vida
Haciendo arder tus emociones
Recordarías los momentos de tu vida
Haciendo arder tus emociones