Samean veden kalastaja
Hiljaisuuden jälkeen kukaan ei halunnut enää nauraa
Kulman takaa miehet käy
Pitkät takit, ei kasvoja näy
Kylmät haulit taskuissaan
Syyttävä sormi heilahtaa
Viimeistä kertaa...
Koputus kuuluu hiljainen
Ei katsota enää läpi kintaiden
Levolle lasken, luojani,
Viimeistä kertaa...
Verkot pois viedä voi
Pitkä on polku, rantaan vie
Veneessä istuu totinen mies
Sameaan veteen saattavat miehen
Viimeistä kertaa...
Verkot pois viedä voi
El pescador de aguas tranquilas
Después del silencio, nadie quería reír
Desde la esquina vienen los hombres
Con largos abrigos, sin mostrar sus rostros
Con balas frías en los bolsillos
El dedo acusador se agita
Por última vez...
Se escucha un golpeteo silencioso
Ya no se mira a través de los guantes
Me acuesto a descansar, mi señor
Por última vez...
Se pueden llevar las redes
El camino es largo, lleva a la orilla
En el bote se sienta un hombre serio
Lo llevan al agua turbia
Por última vez...
Se pueden llevar las redes