Paineenlaukaisu
Viikon kaksi olet kuolleena lojunut
Ruppisi on ehkä vähän mädäntynyt
Alat olla murea, olet täynnä kaasua
Ei se ole vakavaa, mää tykkään susta
Henkitorvesi ja muut röörit ovat turvonneet umpeen.
Raajasi sojottavat eri ilmansuuntiin paineen vaikutuksesta
Pääsi on sininen ja silmäsi ovat mustat ja keltaiset
Peräpäästäsi purkautuu löyhkää joka haisee mädätykselle
En tiedä uskallanko sinua koskettaa,
Olet sen näköinen että voisit räjähtää
Käsiäni en malta erossa sinusta pitää
Hallitsematon himo ottaa vallan
Käpälöin mätää vartaloasi
Alan voida pahoin
Kelvoton olet tuollaisena
Paine on laukaistava
Teroitan välineet silvontaa varten
Saha puukko jakari vesuri kirves höylä
Odotat vain iskuani
Teen sinusta kuolleista kuolleimman
Väännän jakoavaimella leukasi irti ja sahaan kallosi halki
Höylään päänahkasi pois ja kaivan ulos silmäsi
Kirveellä ja vesurilla hakkaan mahasi tohjoksi
Kauhea kuoleman löyhkä huumaa minut
Voiko enempää rikki olla kuin sinä olet nyt
Kun siinä lojut etkä muuta voi
Piehtaroin jäänteissäsi
Syön sisälmyksesi ja oksentelen ympäri metsää
Descompresión de presión
Llevas dos semanas tirado muerto
Tus heridas quizás un poco podridas
Estás empezando a descomponerte, estás lleno de gas
No es grave, me gustas
Tu tráquea y otros conductos están obstruidos
Tus extremidades apuntan en diferentes direcciones debido a la presión
Tu cabeza está azul y tus ojos están negros y amarillos
De tu trasero se desprende un hedor a podredumbre
No sé si me atrevo a tocarte
Pareces a punto de explotar
No puedo mantener mis manos lejos de ti
Un deseo incontrolable se apodera de mí
Manipulo tu cuerpo podrido
Empiezo a sentir náuseas
Eres despreciable de esa manera
La presión debe ser liberada
Afilo las herramientas para desmembrarte
Sierra, cuchillo, cincel, hacha, cepillo
Solo esperas mi golpe
Te convertiré en el más muerto de los muertos
Giro la llave inglesa para arrancarte la mandíbula y serrar tu cráneo
Afeito tu cuero cabelludo y saco tus ojos
Con el hacha y el cincel destrozo tu estómago
El horrible hedor de la muerte me embriaga
¿Puede haber algo más destrozado que tú ahora?
Cuando yaces ahí sin poder hacer nada
Revuelco en tus restos
Me como tus entrañas y vomito por todo el bosque