Pyhä Nynny II
Uskon johonkin minua pienemmän olemassaoloon ja muistelen,
Että alussa pyyteetön tila kuuluu rakkauteen.
Muovasin alkuaineista Maan ääret
Ja ihmisen laatimaan niistä kartan,
Jonka taitoskohtiin sodat valmistin.
Että itsestäni tein niin tarpeellisen - onko se julmaa?
Ja asetin lait,
Joita rikkoen ihminen saa huvituksen.
Olen yksinäinen taruolento.
Olemassaoloni riippuu sinusta, ihminen.
refrain:
Pyhä Nynny antaa merkin tai hämää.
Pyhä Nynny tosikko on - tai tulkinnat sietää.
Sen nimi on muuttunut
Juuri, kun luulin selvittäneeni sen.
refrain2:
Pyhä Nynny hankeen oksia pistää.
Pyhä Nynny orpouden ajatuksia rakastaa
Ja leikkii, että hän palelee jatkuvasti.
Istutin tiedon ihmiseen, että hän on lauman jäsen,
Ja johdettuna lauma on järjestäytymään kykenevä.
Saatoin luulon ihmiseen,
Että minkä hän juuri unohti,
On erityisen merkityksellistä.
Ja kun on säädetty niin,
Se on vain inhimillistä,
Jos opetuslapsetkin turtuu ihmeisiin.
Pappi on henkilö, joka ei kuuntele, mitä toinen sanoo.
Minä kyllä tähdensin,
Että "Kuuntele."
refrain
refrain2
Pyhä Nynny II
Creo en algo más pequeño que yo existiendo y recuerdo,
Que al principio el estado desinteresado pertenece al amor.
Formé de los elementos la Tierra
Y el ser humano elaboró un mapa de ellos,
En cuyos pliegues preparé guerras.
¿Es cruel haberme vuelto tan necesario para mí mismo?
Y establecí leyes,
Que al romperlas, el ser humano se divierte.
Soy una criatura de cuento solitaria.
Mi existencia depende de ti, humano.
Estribillo:
Pyhä Nynny da una señal o confunde.
Pyhä Nynny es un purista - o tolera interpretaciones.
Su nombre ha cambiado
Justo cuando pensaba haberlo entendido.
Estribillo 2:
Pyhä Nynny clava ramas en la nieve.
Pyhä Nynny ama los pensamientos de la orfandad
Y finge que siempre está congelado.
Planté el conocimiento en el ser humano de que es miembro de la manada,
Y guiado por la manada es capaz de organizarse.
Implanté la ilusión en el ser humano,
De que lo que acaba de olvidar,
Es especialmente significativo.
Y cuando se establece así,
Es simplemente humano,
Si incluso los discípulos se acostumbran a los milagros.
El sacerdote es alguien que no escucha lo que otro dice.
Yo sí enfaticé,
Que 'Escucha'.
Estribillo
Estribillo 2