395px

Ruumenet

Airut

Ruumenet

Laeista unohdetuista
Huominen sanellaan
Surussa autuaiden
Nimeen kastetaan

Käsistä vainajien
Uskoon valetaan
Hetkistä ilon
Harvoin enää lauletaan

Yö meidät verhota saa
Pimeään, kai Tuonelaan
Yö meidät verhota saa
Pimeään, niin Tuonelaan

Sovitellaan syntejä ja
Kaupitellaan kateutta
Häpeälläkin mitta on
Muttei isien kaunalla

Syli armoa tunne ei
Ei nyrkki lakia säätävä
Hyvät teot on eletty
Viisaat sanat petetty

Yö meidät verhota saa
Pimeään, kai Tuonelaan
Yö meidät verhota saa
Pimeään, niin Tuonelaan

Viimeiset päivät
Triumfi ruumenien
Katharsis herrojen
Reklamaatio sorrettujen

Viimeinen soitto
Huoneesta herran
Lobotomia luottamuksen
Sieluttomuuden aamunkoi

Ruumenet

De los olvidados
Mañana se dicta
En el duelo de los benditos
Se bautiza en nombre

De las manos de los difuntos
Se vierte en la fe
De los momentos de alegría
Rara vez se canta ya

La noche nos envuelve
En la oscuridad, quizás a Tuonela
La noche nos envuelve
En la oscuridad, hacia Tuonela

Se reconcilian los pecados y
Se comercia con la envidia
La medida incluso con la vergüenza
Pero no con la venganza de los padres

El abrazo de la gracia no se siente
No el puño que dicta la ley
Las buenas acciones se han vivido
Las palabras sabias han sido traicionadas

La noche nos envuelve
En la oscuridad, quizás a Tuonela
La noche nos envuelve
En la oscuridad, hacia Tuonela

Los últimos días
El triunfo de los despojos
La catarsis de los señores
La reclamación de los oprimidos

La última llamada
Desde la habitación del señor
La lobotomía de la confianza
El amanecer de la falta de alma

Escrita por: