Joulupukki puree ja lyö
Loistaa kuusen kynttilät,
Lasten silmät säihkyvät.
Jo eteisessä kopisee
Ja ovi narisee.
Siellä joulupukki on,
Ukko raavas, parraton.
Ison nyrkin kohottaa,
Perheväelle karjahtaa:
"Mitäs täällä lymyillään,
Ja hilpeästi hymyillään?
Missäs pukin lahjat on,
Ja mistäs nostan palkkion?
Missä puurot, makkarat,
Missä kinkun kantturat?
Minne glögi pantu on,
Ja viinapullo suunnaton?
Jumalauta kakarat,
Kohta paukkuu pakarat!
Nyt tulee turpaan kaikille,
Myös isälle ja äidille!"
Pukki isän kampittaa,
Lasten päätä tukistaa,
Pöydän ääreen rynnistää,
Ruuat säkkiin kähveltää.
Perhe itkuun pillahtaa,
Pukki kaapit koluaa,
Porot sisään laukkaavat,
Kaiken vihreen haukkaavat.
Perhe karkuun kavahtaa,
Pukki tuvan hajottaa,
Poron selkään hypähtää,
Kylän halki nelistää.
Joulupukki muerde y golpea
Brillan las velas del árbol de Navidad,
Los ojos de los niños brillan.
Ya se escucha el golpeteo en la entrada,
Y la puerta chirría.
Ahí está Papá Noel,
Un hombre robusto, sin barba.
Levanta su gran puño,
Y grita a la familia:
'¿Qué se esconden aquí,
Y sonríen alegremente?
¿Dónde están los regalos de Papá Noel,
Y de dónde saco mi recompensa?
¿Dónde están los pudines, las salchichas,
Dónde están los restos del jamón?
¿Dónde está el ponche,
Y la enorme botella de licor?
Malditos críos,
¡Pronto les dolerán los traseros!
Ahora todos recibirán una paliza,
Incluyendo al padre y a la madre!'
Papá Noel tropieza al padre,
Tira del cabello de los niños,
Corre hacia la mesa,
Y roba la comida en su saco.
La familia estalla en llanto,
Papá Noel revuelve los armarios,
Los renos entran corriendo,
Devorando todo lo verde.
La familia se asusta y huye,
Papá Noel destroza la casa,
Salta sobre el reno,
Y galopa a través del pueblo.