Jossain Pohjanmaalla
Minä en oo helsingistä, enkä sano.. !
laulan lemmen enkelistä, jonka luonto loi
jossain pohjanmaalla mut tullaan ampumaan
kuoliaaksi eipä vähä vaietaan
Neiti asuu pohjanmaall' on melko pakkaus
otan vaikka haulit rintaan, vie mua rakkaus
pohjanmaalle palaan rakastamaan
pohjanmaalle palaan kuolemaan
refren':
Vie mun uurna kauas merelle ja heitä sinne
jatka matkaa nosta malja, nosta unelmille
kato merestä mä haihdun ylös, sinitaivaan tiskaan
kato meikäläinen heittää vettä, sataa teidän niskaan!
Minä kuolen sinun vuokses joen penkalle
velipoikasi pistää mun nenän senkalle
tahdon sua vain yhden yön rakastaa
mutt' talvi taitaa rakkauteni routaan pakastaa
Minä toivon että tanssitaan mun hautajaisissa
ja lesket neidit rouvat ovat minihameissa
levottomat jalat haudalla kuunnellaan
sitten musiikitta tanssitaan ja muusta vaietaan
refren'
En algún lugar en Pohjanmaa
No soy de Helsinki, ni digo.. !
canto sobre un ángel del amor, creado por la naturaleza
en algún lugar en Pohjanmaa, pero vendrán a disparar
hasta matar, no se hablará mucho
La señorita vive en Pohjanmaa, es bastante apretado
incluso tomaría perdigones en el pecho, llévame amor
volveré a Pohjanmaa a amar
volveré a Pohjanmaa a morir
estribillo:
lleva mi urna lejos al mar y tírala allí
continúa tu viaje, levanta tu copa, levanta por los sueños
mira, me desvaneceré del mar hacia arriba, hacia el cielo azul
mira, uno de los nuestros arroja agua, llueve sobre ustedes!
Moriré por ti en la orilla del río
tu hermano me pondrá la nariz en la mejilla
solo quiero amarte por una noche
pero el invierno parece congelar mi amor en el suelo
Espero que bailemos en mis funerales
y las viudas, señoritas y damas estén en minifalda
se escucharán pies inquietos en la tumba
luego bailaremos sin música y no se hablará de nada
estribillo