VIRTANEN
se aloittaa työpäivänsä
antamalla ylen pensaaseen
hoipertelee hommiin jälleen
tekee mitä kykenee
ja kun se tilin saa
se lähibaariin suunnistaa
toki kera tukevien pohjien
se viikoks katoaa
ei tule duuniin ollenkaan
ja kun se tulee
se potee koko päivän krapulaa
joku seinään päänsä iskee
kirves seuraa perässä
käytävillä kaikuu huuto
"se vuotaa kuiviin!"
naapuria viedään taas
tällä kertaa sairaalaan
yleensä se viihtyy putkassa
sen pentu jatkaa itkuaan
sen frendi makaa raudoissa
eihän täällä nukuttua saa
yksiössä kylän jätkät
keitoksiaan kokkailee
ryynit maistuu, rasvaa palaa
sielu kattoon leijailee
musiikki jo värit saa
todellisuus katoaa
sielu liitää halki avaruuden ikuisen
säväreitä tuntekaa
kuunnelkaa nyt Jumalaa
ei arki masenna
ei tänään ainakaan
VIRTANEN
Comienza su día de trabajo
dando vueltas en el jardín
se tambalea de nuevo hacia el trabajo
hace lo que puede
y cuando recibe su salario
se dirige al bar de la esquina
por supuesto, con unas buenas bases
desaparece por una semana
no vuelve al trabajo en absoluto
y cuando regresa
pasa todo el día con resaca
alguien se golpea la cabeza contra la pared
un hacha lo sigue
los pasillos resuenan con gritos
'¡se está secando!'
otro vecino es llevado de nuevo
esta vez al hospital
normalmente se siente cómodo en la celda
su cachorro sigue llorando
su amigo yace esposado
aquí no se puede dormir
los chicos del pueblo en el estudio
cocinan sus platos
el alcohol fluye, la grasa arde
el alma se eleva al techo
la música ya colorea
la realidad desaparece
el alma vuela a través del eterno espacio
sientan los escalofríos
escuchen a Dios ahora
la rutina no deprime
al menos no hoy