Maailman Viimeinen Yö (Ja Ensimmäinen)
Yössä oli laulu
Tuulen vihlova ujellus
valittava itku
Kuolevan maan
Ikivanha
Maailmojen takainen
Tuuli tuli yöstä
Kuin näkymätön ruoska
Pyyhki katuja
Metsiä ja soita
Raastoi kupeita
Äiti maan
Vasaroi lakkaamatta
Vasten kasvojaan
Tuli satoi taivaista
Kuolleen kaupungin raunioille
Ja ruumispinot
Liekehtivät
Lailla soihtujen
Maailman viimeisessä yössä
Ja tänä yönä Ruton Kuninkaan hovissa
Syödään, juodaan ja naidaan
Tämä on uuden Jumalan
ensimmäinen ehtoollinen
Lihaa,
verta ja spermaa
Sinun loppusi
On minun alkuni
Sinun Jumalasi valtakunta ei ole täällä
Sinun Jumalasi on kuollut
Raiskattu ja murhattu,
Silvottu ja häpäisty
Tämä on
Maailman viimeinen yö
Minun ensimmäiseni
La Última Noche del Mundo (Y la Primera)
En la noche había una canción
El aullido cortante del viento
un llanto lamentable
de la tierra moribunda
Anciano
Más allá de los mundos
El viento llegó de la noche
Como un látigo invisible
Barría calles
Bosques y pantanos
Desgarraba costados
Madre Tierra
Martillaba sin cesar
Contra sus rostros
El fuego llovía del cielo
Sobre las ruinas de la ciudad muerta
Y las pilas de cadáveres
Ardían
Como antorchas
En la última noche del mundo
Y esta noche en la corte del Rey de la Peste
Se come, se bebe y se fornica
Esta es la primera comunión
del nuevo Dios
Carne,
sangre y esperma
Tu fin
Es mi principio
El reino de tu Dios no está aquí
Tu Dios está muerto
Violado y asesinado,
desmembrado y ultrajado
Esta es
La última noche del mundo
Mi primera