Tuhat Vuotta
Jää katse kaukaisuuteen, odottaen kuolemaa
Vain tuska saattajana, tuonelaan ohjaamaan
Taipui tahto, taipui mieli, saapuessa kylmyyden
Jää peitti maat, valtakuntasi haudaten
Tuhat vuotta mielivaltaa, tuhat vuotta tuskaa
Tuotit maailman mieleisesi, rujon lapsen kaltaisen
Viima kuin ruoska, karun, kylmän pohjoisen
Pyyhkäisten ylitsenne, tuoden tuhon siemenen
Nyt todistajana vain silmät miehen viimeisen
Hukkuu lumeen kädenjälki, saavutukset ihmisen
Tuhat vuotta mielivaltaa, tuhat vuotta tuskaa
Tuotit maailman mieleisesi, rujon lapsen kaltaisen
Katso kuinka kaatuu valta, näe miten muuttuu maa
Sillä olet ainut joukostasi, viimeinen vihan sokaisema
Jäit ilman merkitystä, vaille mitään muistoa
Ilman osaa tulevasta, saavuttamatta loistoa
Näin sortuu merkit pyhät, painuu ihminen unholaan
Taistelutta laskee miekka, vaihtaa kruunu kantajaa.
Kerran olit voittamaton, pyhä lapsi ainutkertainen.
Käännyit vastaan itseäsi, maailmasi tuhoten.
Tuhat vuotta mielivaltaa, tuhat vuotta tuskaa
Tuotit maailman mieleisesi, rujon lapsen kaltaisen
Katso kuinka kaatuu valta, näe miten muuttuu maa
Sillä olet ainut joukostasi, viimeinen vihan sokaisema
Jäit ilman merkitystä, vaille mitään muistoa
Ilman osaa tulevasta, saavuttamatta loistoa
Mil Años
Mira fijamente hacia la distancia, esperando la muerte
Solo el dolor como acompañante, guiando hacia el inframundo
La voluntad se dobló, la mente se dobló, al llegar el frío
El hielo cubrió las tierras, enterrando tu reino
Mil años de arbitrariedad, mil años de dolor
Creaste el mundo a tu imagen, como un niño grotesco
El viento como látigo, del crudo y frío norte
Barriéndolos, trayendo la semilla de la destrucción
Ahora solo como testigo los ojos del último hombre
Las huellas de la mano se pierden en la nieve, los logros humanos
Mil años de arbitrariedad, mil años de dolor
Creaste el mundo a tu imagen, como un niño grotesco
Observa cómo cae el poder, ve cómo cambia la tierra
Porque eres el único de tu clase, el último cegado por la ira
Quedaste sin significado, sin ningún recuerdo
Sin parte del futuro, sin alcanzar la gloria
Así caen los sagrados signos, el hombre se hunde en el olvido
La espada cae sin lucha, la corona cambia de portador
Una vez fuiste invencible, un niño sagrado único
Te volviste contra ti mismo, destruyendo tu mundo
Mil años de arbitrariedad, mil años de dolor
Creaste el mundo a tu imagen, como un niño grotesco
Observa cómo cae el poder, ve cómo cambia la tierra
Porque eres el único de tu clase, el último cegado por la ira
Quedaste sin significado, sin ningún recuerdo
Sin parte del futuro, sin alcanzar la gloria