Sivu Paholaisen Päiväkirjasta
Metallinen terä uurtaa vaon metalliseen levyyn
Pyörät jotka pyörii eivät tunne häpeää
Uni ehtyy järjestelmän reunaan telakoituneilta
Heräävätkö sondin upotessa aurinkoon
Pahuus on kuin aine jota tutkii kunnes sekoaa
Hyvyys seuraa tilan sähköjännitteitä leutona
Kasvot ovat kartta, joihin heijastettu avaruus
Kaartuu kunnes paino sortuu horisontiksi
Kaipasitkaikkeakaipasitpaljonotithaitvaaditsait
Etsitlöysitenemmänhalusitjanositsyvempäävirtaa
Älä koske kun et tiedä, suunta vaiko tilavuus
Valominuuteissa mitattava kylmä etäisyys
Täältä sinne missä joukot taivaalliset leiriytyy
Vuosituhansissa laskettuna maasta päin
(Käynnistäkää moottorit)
Kerran muistan tietäneeni kaiken ikuisuudesta
Kerran osanneeni kaiken taivaanmekaniikasta
Pelkäsinkö liikaa sitä ääntä joka komentaa
Unohdinko liikaa siitä mitä valta velvoittaa
Joukkomme on väsyneet ja voitto kaukana
Me haluamme aineen ikuisesti jatkavan
Laajentumisliikehdintää kunnes pimeys vallitsee
Vihollinen lisäentropiaan kajoaa
He kiroavat nimen sen, vaikka olen itse aine
Página del Diario del Diablo
Metálica hoja corta en metal
Ruedas que giran sin vergüenza
El sueño se desvanece en el borde del sistema, atracado
¿Se despertarán los sondas al hundirse en el sol?
La maldad es como una sustancia que se estudia hasta volverse loca
La bondad sigue las corrientes eléctricas del espacio suavemente
Los rostros son mapas en los que se refleja el universo
Se curvan hasta que el peso se derrumba en el horizonte
Extrañaste todo, anhelaste mucho, tomaste, pediste, suplicaste
Buscaste, encontraste más, deseaste, ansiaste, flujo más profundo
No toques si no sabes, dirección o volumen
Distancia fría medida en minutos de luz
Desde aquí hasta donde acampan las huestes celestiales
Calculado en milenios desde la tierra
(Enciendan los motores)
Una vez recuerdo haber sabido todo sobre la eternidad
Una vez haber dominado toda la mecánica celestial
¿Tenía miedo del sonido que manda?
¿Olvidé demasiado sobre lo que el poder obliga?
Nuestras tropas están cansadas y la victoria está lejos
Queremos que la sustancia continúe eternamente
Movimientos de expansión hasta que la oscuridad prevalezca
El enemigo se adentra en la entropía adicional
Maldicen el nombre, aunque yo mismo soy la sustancia