Punainen Komentaja
On laivamme pimeydestä tehty
se pilkkaa luonnon lakeja
touvein ja köysin ja takiloin, purjein
se seilaa tyhjyyden aaltoja
kansillaan punainen miehistö, tumma
kuin verellä maalattu olisi
viittojen, huppujen purppuran lomasta
tuikkivat tummina hopeasilmät
Ja vanhin on kaikista Maltan Hiram
komentaja punainen, hän
tuntee schwartzschildin kehien salat
ja neutronitähdet ja kefeidit
hänen reittejään matkaamme salatuita
kuin haamuina avaruuksien
me iskemme syvään pian kadoten taas
joskus pelkokin meitä kavahtaa
Vaan toiset kun päivästään lepäävät
istuu päällikkö yksin ja vaiti
hän muistaa kaikki vuotensa
ja surunsa, kaukaisen rakkaansa
sulkee luomettomat silmänsä
avaa komposiittinyrkkinsä
ja pientä valkeaa kiveä
hän hieroo ja hymyilee hiljaa
Comandante Rojo
Nuestro barco está hecho de la oscuridad
se burla de las leyes de la naturaleza
con cuerdas y cabos y aparejos, velas
navega por las olas del vacío
en cubierta, una tripulación roja, oscura
como si estuviera pintada de sangre
entre capas de púrpura de capas y capuchas
brillan ojos plateados oscuros
Y el más antiguo de todos es Hiram de Malta
el comandante rojo, él
conoce los secretos de los anillos de Schwartzschild
y las estrellas de neutrones y cefeidas
sus rutas viajamos en secreto
como fantasmas del espacio
golpeamos profundamente para luego desaparecer
a veces incluso el miedo nos asusta
Pero mientras otros descansan de su día
el capitán se sienta solo y en silencio
recuerda todos sus años
y sus penas, a su amada lejana
cierra sus ojos sin párpados
abre su puño de compuesto
y una pequeña piedra blanca
frota suavemente y sonríe en silencio