Murheellisten Laulujen Maa
Syyttömänä syntymään
Sattui hän
Tähän maahan pohjoiseen ja kylmään
Jossa jo esi-isät
Juovuksissa tottakai
Hakkasivat vaimot, lapset, jos ne kiinni sai
Perinteisen miehen kohtalon
Halus välttää poika tuo
En koskaan osta kirvestä
Enkä koskaan viinaa juo
Muuten juon talon
Lumihanki kutsuu perhettä talvisin
Vaan ei tahdo tehdä koskaan lailla isin
Mut kun työnvälityksestä työtä ei saa
Hälle kohtalon koura juottaa väkijuomaa
Niin Turmiolan Tommi taas herää henkiin
Ja herrojen elkeet tarttuvat renkiin
Kohti laukkaa, viina kauppaa
Sen miehen epätoivoon ajaa
Kun halla viljaa korjaa
Keskeltä kylmän mullan hiljaa
Kylmä silmä tuijottaa
Kun kirves kohoaa
Keskeltä kumpujen
Mullasta maan
Isät ylpeinä katsovat poikiaan
Työttömyys, viina, kirves ja perhe
Lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe
Tämä tuhansien murheellisten laulujen maa
Joka tuhansiin järviin juosta saa
Katajainen kansa, jonka itsesäälin määrää
Ei mittaa järki eikä kärkimäärä
Joka lauluissa hukkuvat elämän valttikortit
Ja kiinni pysyvät taivaan portit
Einari Epätoivosta ne kertovat
Het Land van Treurige Liederen
Onschuldig geboren
Kwam hij
In dit koude, noordelijke land
Waar al zijn voorouders
Natuurlijk dronken
Vrouwen en kinderen sloegen, als ze ze te pakken kregen
Die jongen wilde het lot van de traditionele man
Ontwijken
Ik koop nooit een bijl
En ik drink nooit alcohol
Anders drink ik het huis leeg
De sneeuwhoop roept de familie in de winter
Maar hij wil het nooit doen zoals zijn vader
Maar als hij geen werk kan vinden via de uitzendbureaus
Dan geeft het lot hem sterke drank
Dus komt Turmiolan Tommi weer tot leven
En de manieren van de heren grijpen de knecht
Richting de drankwinkel
De wanhoop van die man drijft hem
Als de vorst het graan aanraakt
Uit de koude aarde kijkt stil
Een koude blik
Als de bijl omhoog gaat
Midden tussen de heuvels
Uit de aarde van het land
Kijken de vaders trots naar hun zonen
Werkloosheid, drank, bijl en gezin
Sneeuwhoop, politie en de laatste vergissing
Dit is het land van duizenden treurige liederen
Waarin je in duizenden meren kunt rennen
Een jeneverachtig volk, dat zichzelf in de weg zit
Geen verstand of maatstaf
Waarin de levenskaarten verdrinken in de liederen
En de poorten van de hemel gesloten blijven
Ze vertellen over Einari's wanhoop