Hihnalla
Tyttö herää herätyskellon ääneen
peilistä näkee tytön yksin jääneen
aamupäivä töissä, aika hidastuu
hihnan ääressä hän tuntee olevansa joku muu
Hän unelmoi itsensä täältä pois
joku häneen rakastuu
Oikeestaan itsekin sitä vois
ennenkuin lakastuu
Töistä kotiin, jääkaapin oven avaa
kaikki tämä on niin vakavaa
Kuppi teetä ja nukkumaan,
kello tikittää, minkä sille voi
tyttö, joka sängynlaidalla unelmoi
Hän unelmoi itsensä täältä pois
joku häneen rakastuu
Oikeestaan itsekin sitä vois
ennenkuin lakastuu
Yöllä jäsenet ratkeaa,
kanttauskoneessa katkeaa
sormet ja pää
hihnanväliin jää
Saa potkut, pihalle paiskataan
lumihankeen raiskataan
Pelottaa, jos yksin jää,
oma pää
Viikonloppuna samaan pöytään istuu
mies, joka puhuu ja osallistuu
täystorvien suureen soittokuntaan
tuoppi kallistuu, tyttö ajattelee untaan
Hän unelmoi itsensä täältä pois
joku häneen rakastuu
Oikeestaan itsekin sitä vois
ennenkuin lakastuu
Yöllä jäsenet ratkeaa,
kanttauskoneessa katkeaa
sormet ja pää
hihnanväliin jää
Saa potkut, pihalle paiskataan
lumihankeen raiskataan
Pelottaa, jos yksin jää,
oma pää
Hän unelmoi itsensä täältä pois
joku häneen rakastuu
En la cuerda
La chica se despierta al sonido del despertador
en el espejo ve a la chica quedarse sola
mañana en el trabajo, el tiempo se ralentiza
junto a la cuerda ella siente que es alguien más
Ella sueña con escapar de aquí
alguien se enamora de ella
Realmente ella también podría
antes de marchitarse
Del trabajo a casa, abre la puerta de la nevera
todo esto es tan serio
Una taza de té y a dormir,
el reloj hace tic tac, qué se le puede hacer
la chica, que sueña al borde de la cama
Ella sueña con escapar de aquí
alguien se enamora de ella
Realmente ella también podría
antes de marchitarse
Por la noche los miembros se rompen,
en la máquina de encuadernar se cortan
los dedos y la cabeza
quedan atrapados entre la cuerda
Es despedida, la echan a la calle
violada en la nieve
Asusta, si se queda sola,
su propia cabeza
En el fin de semana se sienta en la misma mesa
el hombre que habla y participa
en la gran orquesta de vientos
la jarra se inclina, la chica piensa en su sueño
Ella sueña con escapar de aquí
alguien se enamora de ella
Realmente ella también podría
antes de marchitarse
Por la noche los miembros se rompen,
en la máquina de encuadernar se cortan
los dedos y la cabeza
quedan atrapados entre la cuerda
Es despedida, la echan a la calle
violada en la nieve
Asusta, si se queda sola,
su propia cabeza
Ella sueña con escapar de aquí
alguien se enamora de ella