Voiton Päivä
Ja niin koitti päivä, jota me odotimme...
odotimme niin kauan kyynelin ja kirouksin.
Sinä päivänä kansa nousi kansaa vastaan,
hävitys ja suru levitettiin ylle tämän maan.
Nyt kun me katselemme tuhoa ja turmelusta,
joka tullut osaksemme on, osaksi tämän maailman.
Suru mielen täyttää, kyynelvirta vuolas,
itkut kaduilla kaikuu ja huudot lasten tapetuin.
Tänä päivänä vihan malja täytyy,
tänä päivänä vihan malja ylitse vuotaa.
Ja niin aikamme loppuun käy,
enää ei valheet auta.
Tullut täyteen on päiviemme määrä
turhaan kaikuu itkut yössä
Yössä...
Jo kaikuu laulu enkelten,
hukkuu huuto kärsivien.
Kutsu kävi,
vastasitko sinä siihen?
Jo kaikuu laulu enkelten,
hukkuu huuto kadotetuin.
Kaikuu riemu ikuinen
kaukana yllä helvetin.
Koittaa aamu uusi,
ikuinen valkeus.
Taakse jäänyt on maailman valitus.
Koittaa aamu uusi, ikuinen valkeus,
kun kansa viimein
perille päässyt on.
Día de la Victoria
Y así llegó el día que esperábamos...
esperamos tanto tiempo entre lágrimas y maldiciones.
Ese día el pueblo se levantó contra el pueblo,
destrucción y tristeza se extendieron sobre esta tierra.
Ahora que contemplamos la destrucción y la corrupción,
que nos ha tocado, parte de este mundo.
La tristeza llena la mente, el río de lágrimas es abundante,
los llantos resuenan en las calles y los gritos de los niños asesinados.
Hoy la copa de la ira se desborda,
hoy la copa de la ira rebosa.
Y así llega nuestro tiempo a su fin,
las mentiras ya no ayudan.
El número de nuestros días se ha cumplido,
en vano resuenan los llantos en la noche
En la noche...
Ya resuena el canto de los ángeles,
se ahoga el grito de los que sufren.
La llamada llegó,
¿respondiste tú a ella?
Ya resuena el canto de los ángeles,
se ahoga el grito de los perdidos.
Resuena la alegría eterna
muy lejos sobre el infierno.
Llega una nueva mañana,
una luz eterna.
Quedó atrás el lamento del mundo.
Llega una nueva mañana, una luz eterna,
cuando finalmente el pueblo
ha llegado a su destino.