VI Raina: Kurjat Kurjet
Oletteko koskaan nähneet talven vaalean kouran
Jonka sormenpäistä pitkät kynnet kasvavat
Jääpuikkoina, kuuran himmentäminä
Ottavan otteen maasta, riipivän elon lehdistä?
Miksi sitä pakenette?
Auroin pilviä pilkotte?
Vaikka voisinkin lähteä
Yletä ilmaan impien lailla
En tiedä minne menisin
Kuhun katseen kääntäisin
Kun kerrankin saisin siivet selkääni
Lentäisin vain suoraan päin puuta ja takertuisin sen oksiin
Enkä edes tahtoisi lähteä
Jättää näitä maita, näitä rantoja
Aura jälkeen auran kuulen teidän kutsuvan
Yksin seison ja käännän teille selkäni
Tulettehan taas kuitenkin keväällä takaisin!
VI Raina: Las grúas de las grúas
¿Alguna vez has visto la canaleta de luz del invierno
De las yemas de los dedos de los cuales crecen las uñas largas
Carámbanos, atenuados por las heladas
Tomar un control sobre la tierra, las hojas de la vida rippous?
¿Por qué huyes de él?
¿Estás cortando las nubes de las auras?
Incluso si pudiera irme
Para levantarse en el aire como el mejor
No sé a dónde ir
Volvería los ojos de los Kuhu
Por una vez podría tener alas en mi espalda
Volaría directamente a un árbol y me aferría a sus ramas
Y ni siquiera quiero irme
Para salir de estos países, estas playas
Arar después del aura que oigo llamar
Estoy solo y te doy la espalda
¡Pero vuelve en primavera!