395px

Princesa Solitaria

Hanna Pakarinen

Yksinäinen Prinsessa

Pieni tyttö liitää pihakeinussa
Silmissään on kirkkaana loiste auringon
Unelmia repussaan on monta miljoonaa
Ei tiennyt sitä vielä ne kyyneleitä on

Elämänsä toiselle hän tahtoo luvata
Sormus on kaunis ja koko planeetta
Niitä palkaks siitä saa, kun tahtoo parempaa
Pettämisen jäljet, jotka sielun musertaa
Hän sillan yli kulkee katsoo virtaan kuihuvaan
Suojelusenkeli ei kuvaan tullutkaan

Hunnun riekaleet vasten illan hämärää
Kohti valoa,pitkän keskikäytävää
Hänet nähtiin kulkevan
Hän yksinäinen morsian

Alikulkutunneli, yö ja röökit lopussa
Ei rakkautta saa vaikka sitä antaisi
Toiset nukkuu jo lämpimässä kotona
On kylmä eikä ketää joka häntä kantaisi
Hän sillan yli kulkee katsoo virtaan kuohuvaan
Suojelusenkeli ei kuvaan tullutkaan

Hunnun riekaleet vasten illan hämärää
Kohti valoa, pitkin keskikäytävää
Hänet nähtiin kulkevan
Hän, yksinäinen morsian

Kesäilta, radiota kovemmalle
Vilkku päälle kaasu pohjaan ja ohitse
Täynnä rakkautta on kaunis elämä
Rekan jarrutusmatka 120 metriä
Hän sillan yli kulkee katsoo virtaan kuohuvaan
Suojelusenkeli ei kuvaan tullutkaan

Hunnun riekaleet vasten illan hämärää
Kohti valoa, pitkin keskikäytävää
Hänet nähtiin kulkevan
Hän, yksinäinen morsian

Princesa Solitaria

Pequeña niña se desliza en el columpio del patio
Con sus ojos brillando bajo el sol
Lleva en su mochila millones de sueños
Sin saber que aún habrá lágrimas

Quiere prometerle su vida a otro
Un anillo hermoso y todo el planeta
Pero como recompensa, solo obtiene dolor
Las huellas de la traición que destrozan el alma
Caminando sobre el puente, mirando el río que fluye
El ángel guardián no apareció en la imagen

Los jirones del velo contra la oscuridad de la noche
Hacia la luz, por el largo pasillo central
La vieron caminar
Ella, la princesa solitaria

Bajo el paso subterráneo, la noche y los cigarrillos se acaban
No importa cuánto amor dé, no lo recibe de vuelta
Otros duermen en sus cálidos hogares
Ella siente frío y no hay nadie que la sostenga
Caminando sobre el puente, mirando el río que se agita
El ángel guardián no apareció en la imagen

Los jirones del velo contra la oscuridad de la noche
Hacia la luz, por el largo pasillo central
La vieron caminar
Ella, la princesa solitaria

Noche de verano, sube el volumen de la radio
Luces intermitentes, acelera y adelanta
La vida es hermosa cuando está llena de amor
La distancia de frenado de un camión son 120 metros
Caminando sobre el puente, mirando el río que se agita
El ángel guardián no apareció en la imagen

Los jirones del velo contra la oscuridad de la noche
Hacia la luz, por el largo pasillo central
La vieron caminar
Ella, la princesa solitaria

Escrita por: