Rannalla
Laiva lähtee rannalle jää neito suremaan
pois matkaavaa
Kaihoisasti katsoo purtta kauas kulkevaa,
pois kulkevaa
Haaveissansa uskonut ei että armaan vie,
aaltojen tie
Meri matkalaisen, liian levoton kai lie, aavalle vie
Rannallansa vaan, kultaansa neito odottaa
Kai merten myrskyt rantaan kantaa
Vaan ei milloinkaan rakkaintaan tyttö tapaakaan
Kun aallot onnen vain voi antaa
Talvi saapuu neito huomaa merten jäätyneen,
ve'een jäätyneen
Jäitä pitkin laiva tuskin rantaan saapunee,
niin tuumailee
Jäähän hakkaan reiän josta reitin hälle teen
Tien hälle teen
Ettei polkuansa estä vedet viilenneet,
tien hälle teen
Rannallansa vaan, kultaansa neito odottaa
Kai merten myrskyt rantaan kantaa
Vaan ei milloinkaan rakkaintaan tyttö tapaakaan
Kun aallot onnen vain voi antaa
Tietään raivaa ulapalle, tietään kotiin rakkaimmalle
Horisontit kauas kantaa
Vaan ei enää löydä rantaa
Haaveissansa vaan kultaansa neito odottaa
Kai merten myrskyt rantaan kantaa
Vaan ei milloinkaan rakkaintaan tyttö tapaakaan,
kun aallot onnen vain voi antaa
Laalalalaalalaala, laalaalaalaalaalaalaalaa,
laalaalalaalaalaaa, laalaalaalaa, laalaalaa
En la Orilla
El barco parte hacia la orilla dejando a la doncella llorando
se aleja
Melancólicamente mira el barco que viaja lejos,
se aleja
En sus sueños no creía que el amado se llevaría,
el camino de las olas
El mar para el viajero, tal vez demasiado inquieto, lo lleva hacia lo desconocido
En su orilla, solo espera a su amor la doncella
Quizás las tormentas marinas traigan a la orilla
Pero nunca la niña encontrará a su amado
Cuando las olas solo pueden dar felicidad
El invierno llega y la doncella nota que el mar se ha congelado,
congelado
A través de los hielos, el barco apenas llegará a la orilla,
piensa
Golpearé un agujero en el hielo para hacerle un camino
Le haré un camino
Para que las aguas enfriadas no obstaculicen su camino,
le haré un camino
En su orilla, solo espera a su amor la doncella
Quizás las tormentas marinas traigan a la orilla
Pero nunca la niña encontrará a su amado
Cuando las olas solo pueden dar felicidad
Abre camino hacia el mar abierto, hacia su hogar más querido
Los horizontes se extienden lejos
Pero ya no encuentra la costa
En sus sueños solo espera a su amor la doncella
Quizás las tormentas marinas traigan a la orilla
Pero nunca la niña encontrará a su amado
Cuando las olas solo pueden dar felicidad
Laalalalaalalaala, laalaalaalaalaalaalaalaa,
laalaalalaalaalaaa, laalaalaalaa, laalaalaa