Rakkaus
Kun joku on mielestään saanut kaiken
Mitä elämä yhdelle voi opettaa
Niin se jäljelle jättää vain kysymyksen
Kuinka sen kunniakkaasti voi lopettaa ?
Oli isäni harmaapää ikämies jo
Oli toiveensa, haaveensa pois haalenneet
Kun hän kysyi 'poikani, minua rakastatko?
Jos rakastat niin tiedät kai mitä teet.'
Vaikka hyvin sen tiesinkin niin kysyin 'mitä?'
Ikäni kirosin vaikkei kiroilla saa
Kun piti vanhimman pojan, jos pyydettiin sitä
Elämään väsynyt isänsä kuristaa
Ja muista neljäs käsky, viides käsyky
Ja itsekunnioitus ja rakkaus, mitä se on
Se rakkaus, mitä se on ?
Kuolinvuodettaan ryhdyttiin koristamaan
Ilmapalloin ja serpentiinien nauhavöin
Äiti keittiössä puuhaili parhaitaan
Minä huonosti nukuin ja huonosti söin
Tuli toverit pulloineen 'otahan pois !
Parit rohkaisuryypyt ja sitten teet sen.'
Minä mietin että jos se sitä vaan ois
Kertaistumalta joisin korillisen
Esi-isätkin haudoistaan huusivat niin
'tee nyt tahtonsa mukaan, tee kunnian työ'
Minä pakkasin esi-isätkin kassiin
Sitten pakenin heti kun laskeutui yö
Ja mietin neljäs käsky, viides käsky
Ja itsekunnioitus ja rakkaus, mitä se on
Se rakkaus, mitä se on ?
Päiväkausia harhailin, en muista missä
Kunnes kuulin tuon kaupungin pauhauksen
Se kylpyjä otti valohelvetissä
Minä näin sen valon ja arkaillut en
Mietin : kun kaupunki on kylmä meiningiltään
Moni sielu kai siinä niin paatunut on
Ettei tappamistyökään kai tuntuisi miltään
Jos sillä sais lihavaksi lompakon
Ohikulkija neuvoi, pub verinen tsaari
On juottola jossa hulluus heilimöi
Minä etsin ja löysin tuon kurjimman baarin
Jonka tiskillä tappajat sydäntä söi
Oli vieraita neljäs käsky, viides käsky
Ja itsekunnioitus ja rakkaus, mitä se on
Se rakkaus, mitä se on ?
Tuli mies, kysyi 'sinä kai tilasit murhan ?
Eipä muitakaan vieraita naamoja näy.
No minne siis mennään ? ei jauheta turhaan'
Sanoin 'kemiin' hän nauroi 'ja sehän vain käy'
Hän varasti auton en tohtinut estää
Kun vaati että tahtoo pirssin alle
Ja sitten hän kysyi 'mistähän miehestä
Minä perillä päästän ilmat pihalle ?'
Niin näytin isäni rippikuvaa
Jossa vielä on voimissaan poika nuori
Ja kun katselin tappajaa liikuttuvaa
Käsitin, oli kova vain ulkokuori
Hän mietti näin neljäs käsky, viides käsky
Ja itsekunnioitus ja rakkaus, mitä se on
Se rakkaus, mitä se on ?
Pian hän tunnusti ettei voisi tehdä sitä
Vaikka palkallaan tilas lennon lontooseen
Minä ymmärsin, sanoin 'ei sille voi mitään,
Mutta ainakin minä nyt kotiini meen.'
Niin me heitimme hyvästit hän otti hatkat
Kotitalooni aurinko loistettaan loi
Isä pihalla nauroi 'ei hassummat matkat
Tuolla pojalla olleet kun autonkin toi.'
Niin minä anteeksi pyysin, hän nauroi, ei syyttä
Kyllä poika nyt isältään anteeksi saa.
'sinä tahdoit vain tavoittaa täydellisyyttä
Mutta sinäkään et sitä voi tavoittaa.'
Amor
Cuando alguien cree que lo tiene todo
Lo que la vida puede enseñar a uno
Solo deja la pregunta
¿Cómo puede terminarlo con honor?
Mi padre ya era un anciano de cabello gris
Sus esperanzas y sueños habían desaparecido
Cuando preguntó 'hijo, ¿me amas?
Si me amas, sabrás qué hacer'
Aunque sabía muy bien lo que significaba, pregunté '¿qué?'
Maldije mi edad aunque no se debe maldecir
Cuando el hijo mayor, si se le pedía
Debía estrangular a su padre cansado de vivir
Y recuerda el cuarto mandamiento, el quinto mandamiento
Y el respeto propio y el amor, ¿qué es?
¿Qué es el amor?
Se decoró su lecho de muerte
Con globos y serpentinas
Mi madre en la cocina hacía lo mejor que podía
Yo dormía mal y comía peor
Llegaron amigos con botellas 'toma, quítate eso'
Un par de tragos para darte valor y luego lo haces'
Pensé que si eso era todo
Bebería una cesta entera de una vez
Hasta los antepasados gritaban desde sus tumbas
'Haz su voluntad, haz el trabajo honroso'
Metí a los antepasados en una bolsa
Y luego escapé en cuanto cayó la noche
Y pensé en el cuarto mandamiento, el quinto mandamiento
Y el respeto propio y el amor, ¿qué es?
¿Qué es el amor?
Vagabundeé durante días, no recuerdo dónde
Hasta que escuché el bullicio de la ciudad
Tomó baños en el infierno de luz
Vi la luz y no dudé
Pensé: si la ciudad es fría en su actitud
Muchas almas deben estar endurecidas
Que ni siquiera el trabajo de matar
Parecería algo si se obtiene una billetera gorda
Un transeúnte me indicó, el pub del zar sangriento
Es un bar donde la locura reina
Busqué y encontré el bar más miserable
Donde los asesinos devoraban corazones en la barra
Había extraños, el cuarto mandamiento, el quinto mandamiento
Y el respeto propio y el amor, ¿qué es?
¿Qué es el amor?
Llegó un hombre, preguntó '¿pediste un asesinato?
No se ven otras caras de invitados
'¿A dónde vamos entonces? no hablemos en vano'
Dije 'a Kemi' él se rió 'y eso está bien'
Robó un auto y no me atreví a detenerlo
Cuando exigió que lo llevara debajo del coche
Y luego preguntó '¿de qué hombre
Debo dejar escapar el aire una vez lleguemos?'
Así que le mostré la foto de mi confirmación
Donde el joven todavía está en plenitud
Y al ver al asesino emocionado
Entendí, solo era una fachada dura
Él pensó así, el cuarto mandamiento, el quinto mandamiento
Y el respeto propio y el amor, ¿qué es?
¿Qué es el amor?
Pronto confesó que no podía hacerlo
Aunque le pagaran por llevarme a Londres
Lo entendí, dije 'no se puede hacer nada al respecto,
Pero al menos yo me voy a casa ahora'
Así que nos despedimos y se fue
El sol brillaba en mi casa
Mi padre se reía en el patio 'no están mal los viajes
Que ha tenido este chico, incluso trajo un auto'
Así que pedí perdón, se rió, sin motivo
Un hijo siempre puede pedir perdón a su padre
'Solo querías alcanzar la perfección
Pero tú tampoco puedes alcanzarla.'
Escrita por: Jarkko Martikainen