Vain Sorsa Lentää Pohjoiseen
Päivän kehrä Pohjolassa hehkuu aniharvoin
Luonnossa niin ankarassa mitataan muin arvoin
Kuukausia kestää yö
Pimeässä kansa syö
Pimeässä tehdään siellä melkein kaikki työ
Vain sorsa lentää pohjoiseen,
Maahan outoon sohjoiseen
Sinne juuri, sinne kaipaan aina uudelleen
Vain sorsa sinne vaivautuu
Rantaliejuun kaivautuu
Massapaalitehtaan varjoon paikkaan suojaiseen
Vaikkei edes pelikaani tyhmin sinne lennä
Siellä on mun kotimaani, sinne tahdon mennä
Kuokka, mies ja turvesuo
Muistoillensa kansa juo
Muistellen se laulelmansa kaihoisimmat luo
Vain sorsa lentää pohjoiseen,
Maahan outoon sohjoiseen
Sinne juuri, sinne kaipaan aina uudelleen
Vain sorsa sinne rantautuu
Missä heikot antautuu
Sinne juuri, sinne meille pesän myös mä teen
Ystäväni sisukkaasti siellä ahkeroivat
Pimeässä lentää laasti, yössä sahat soivat
Sisu vain, ei mikään muu
Mökki sillä valmistuu
Vaikka työmaan valaiseekin ainoastaan kuu
Vain sorsa lentää pohjoiseen,
Maahan outoon sohjoiseen
Sinne juuri, sinne kaipaan aina uudelleen
Vain sorsa siellä suoriutuu
Suolla munat kuoriutuu
Ikiajoiksi jäI tämä kaipuu sydämeen
Vain sorsa lentää pohjoiseen,
Maahan outoon sohjoiseen
Sinne juuri, sinne kaipaan aina uudelleen
Vain siellä onni vallitsee
Siellä sorsa hallitsee
Rehevöitynyttä rantaa yksin poikineen
Solo el Pato Vuela al Norte
El girar del día en el Norte brilla raramente
En la naturaleza tan severa se mide el valor antiguo
Meses dura la noche
En la oscuridad la gente come
En la oscuridad casi todo el trabajo se hace allí
Solo el pato vuela al norte,
A una tierra extraña y fangosa
Allí justo, allí siempre anhelo una y otra vez
Solo el pato se molesta en ir allí
Se sumerge en el barro de la orilla
En la sombra de la fábrica de pilotes de masa, un lugar protegido
Aunque ni siquiera el pelícano más tonto vuela allí
Allí está mi patria, allí quiero ir
Pala, hombre y pantano de turba
El pueblo bebe por sus recuerdos
Recordando, crea sus canciones más melancólicas
Solo el pato vuela al norte,
A una tierra extraña y fangosa
Allí justo, allí siempre anhelo una y otra vez
Solo el pato llega a la orilla
Donde los débiles se rinden
Allí justo, allí también construiré nuestro nido
Mis amigos trabajan con determinación allí
En la oscuridad vuela el mortero, las sierras suenan en la noche
Solo la determinación, nada más
La cabaña se construye con ella
Aunque solo la luna ilumina el lugar de trabajo
Solo el pato vuela al norte,
A una tierra extraña y fangosa
Allí justo, allí siempre anhelo una y otra vez
Solo el pato se desenvuelve allí
En el pantano los huevos eclosionan
Para siempre quedó este anhelo en el corazón
Solo el pato vuela al norte,
A una tierra extraña y fangosa
Allí justo, allí siempre anhelo una y otra vez
Solo allí reina la felicidad
Allí el pato gobierna
La orilla enriquecida, solo con sus crías