Kosketus
Tyhjään tauluun hän kirjoittaa.
Karvaisin käsin sairasta tarinaa.
Pienen kehon lämmön tuntee, se kiihottaa
ei kuule kuinka pieni sydän siruiksi hajoaa.
Kukista ja mehiläisistä on turha selostaa
tää on totista totta, tää ei tarvi tulkintaa,
ja yö ei pelasta painajaiselta, yö ei lohduta
ei iskältä piilota.
Vaimeat askeleet yläkertaan johtavat
taas lastenhuoneen seinät uhkaaviksi tummuvat.
Kukista ja mehiläisistä on turha sepustaa
tää on totista totta, tää ei tarvi tulkintaa.
Öinen maailma syvään huokaa sulkee silmänsä häpeissään
tuskien talo peittyy varjoon pimeään.
Öinen maailma syvään huokaa sulkee silmänsä häpeissään
tuskien talo peittyy varjoon pimeään.
Aamiainen alakerrassa odottaa.
Katse silmiin raukeisiin, se alkaa kuvottaa.
Pienet sormet palmikkoa näpertää,
olo on niin saastainen kun iso käsi päätä silittää.
Kukista ja mehiläisistä on turha selostaa.
Tää on totista totta, tää ei tarvi tulkintaa.
Öinen maailma syvään huokaa sulkee silmänsä häpeissään
tuskien talo peittyy varjoon pimeään.
Öinen maailma syvään huokaa sulkee silmänsä häpeissään
tuskien talo peittyy varjoon pimeään, pimeään, pimeään
Contacto
En un lienzo vacío ella escribe.
Con manos peludas una historia enferma.
Siente el calor de un cuerpo pequeño, lo excita,
no escucha cómo un pequeño corazón se rompe en pedazos.
Es inútil hablar de flores y abejas,
esto es absolutamente cierto, no necesita interpretación,
y la noche no salva de las pesadillas, la noche no consuela,
no esconde del padre.
Los pasos tenues conducen al piso de arriba,
las paredes del cuarto de los niños se vuelven amenazantes de nuevo.
Es inútil divagar sobre flores y abejas,
esto es absolutamente cierto, no necesita interpretación.
El mundo nocturno suspira profundamente, cierra sus ojos avergonzado,
la casa de los tormentos se oculta en la oscuridad.
El mundo nocturno suspira profundamente, cierra sus ojos avergonzado,
la casa de los tormentos se oculta en la oscuridad.
El desayuno en la planta baja espera.
La mirada en ojos cansados, comienza a dar asco.
Dedos pequeños trenzan el cabello,
se siente tan sucio cuando una mano grande acaricia la cabeza.
Es inútil hablar de flores y abejas.
Esto es absolutamente cierto, no necesita interpretación.
El mundo nocturno suspira profundamente, cierra sus ojos avergonzado,
la casa de los tormentos se oculta en la oscuridad.
El mundo nocturno suspira profundamente, cierra sus ojos avergonzado,
la casa de los tormentos se oculta en la oscuridad, en la oscuridad, en la oscuridad